Mitä kuuluu remontille, kyselee Suomitutut tasaisin väliajoin. Hyvää kuuluu! Melkein kaikki tarvittavat ihmiset on nyt käyty läpi, saatiin silloin joskus syksyllä olleen Stefanin loman aikana paljon aikaan eikä sen olekaan tarvinut nyt kuluttaa vapaitaan niihin. Remontin alkamisajankohta on siis aina ollut joskus keväällä, siihen mennessä ollaan toivottavasti saatu kaikki hoidettua. Esimerkiks ikkunatarjous tuli tällä viikolla!
Jokin aika sitten energianeuvojakin oli saanut tiedot kasaan paperille, täällä (ja kuulemma nykyään myös Suomessa?) vaaditaan aina vanhaa taloa saneeratessa tällainen kyseinen "energiatodistus", joka kertoo kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa nyt ja remontin jälkeen. Meidän ero tulee olemaan vähintään 67%, aika hurja! Se tarkoittaa myös sitä että kaupunki maksaa ihan kivan osan kuluista!
Nojoo, miehiset asiat sikseen (miehet, voin kertoa teille lisää vaikka Skypessä...) ja hop kivoihin aiheisiin - esimerkiksi sisustukseen! Mä olen aina asunut enemmän tai vähemmän valmiiksi kalustetuissa kodeissa, joten homma tulee olemaan haaankala! Jotenkin mulla on melko selkeitä visioita miltä tahdon missäkin huoneessa näyttävän, mutta niiden toteuttaminen tuntuu vaikealta!
Ensimmäisenä vuorossa keittiö-olohuone-yhdistelmä! Kerroin aiemmin ettei niiden välistä seinää voi purkaa, koska se on kantava seinä mutta meidän arkkitehdin kamera näyttikin että se onkin ohut kuin mikä ja sen voi hakata kokonaan pois! Jeeee! Oon aina tahtonut just sellaisen ison, avaran tilan!
Vasemmalle tulee siis keittiö. Stefan tahtoi aivan ehdottomasti tuon erillisen kokkaussaarekkeen, intohimoinen ruuanlaittaja kun on. Värimaailmaa lukuunottamatta keittiön muuhunkaan sisustukseen en aio ottaa paljoa kantaa, kunhan on paljon laskutilaa ja iso jääkaappi sekä erillinen pakastinkaappi.
Sain vihdoin suostuteltua Stefanin tavallisiin ruokapöytään ja -tuoleihin. Se oli pitkään sitä mieltä että se tahtoo itävaltalaisille tyypillisen ruokailuryhmän, joka tarkoittaa että yksi osa on nurkkasohva. En tykkää niistä yhtään, ne on liian massiivisia mun silmille ja siivoaminen niiden alta on ärsyttävää, erilliset tuolit voi vain heittää pöydälle.
Keittiöstä tahdotaan yksinkertainen, vaaleasävyinen. Ei kuitenkaan tuollainen puunvärinen, hukatkaa nuo värit mielestänne ja miettikää sijoittelua! Ollaan käyty katsomassa keittiöitä jonkin verran, mutta aika harvoin näkee nimenomaan liesisaarekkeita, suurimmassa osassa on joko lavuaari tai sitten pelkästään laskutilaa.
Ruokapöytä voisi olla ihan tuollainen niin perus kun olla ja voi, mutta jos siinä olisi lisäosamahdollisuus olis se tietysti kiva. Otetaan kuitenkin luultavasti Stefanin äidin ruokapöytä, koska se ei mahdu sille enää tänne pieneen kotiin. Se on aitoa puuta ja tosi tukeva ja sitä kun vähän tuunaa niin siitä tulee oikein passeli eikä tarvis etsiä kuin sopivat tuolit!
Meidän ihana oranssi sohva on Stefanin veljen ja vähän toivoisin josko se ottaisi sen mukaansa keväällä muuttaessaan, koska se on materiaaliltaan varsinkin taaperolle erittäin sopimaton! Kaikki lika näkyy siinä hetkessä, siksi meillä onkin siinä viltit päällä. Muuten sohva on kyllä kiva, varsinkin kun tyynyt on ihan irrallaan ja kun leikitään Lucaksen kanssa siinä voi ne heittää hetkessä lattialle!
Uuden sohvan materiaalin ja värin tulisi olla siis käytännöllinen. Valkoista sohvaa en ottaisi ilman taaperoakaan, joku kiva väri sen olla pitää! Kuvissa näkyy nyt ainoastaan tummia sohvia kun ei netissä näe kaikkia värivaihtoehtoja samanlailla kuin liikkeissä, mutta malli olisi jotain tuon tyylistä. Nykyään tosi useissa sohvissa on levitysmahdollisuus ja sen tahdon myös, jos joku tulee vähin joukoin vierailulle niin voivat asua meillä!
Kuvat Google. Meillä on ihan tuollainen tavallinen sohvapöytä, vähän tummempana. Ja tyhjänä.
Mä aina ilkeästi hihittelen kun luen jostain blogista kuinka perheessä, jossa on pieni vauva, on niin nättejä sisustuselementtejä olohuoneen pöydällä tai telkkaritasolla. Ei ole kauaa... Vauva kasvaa ja tuhoaa kaiken mihin ylttää! Tai ehkä mä vaan olen sitten laiska, mutta kun ei se sata kertaa kieltäminen auta niin musta on vain helpompi tyhjentää kaikki tasot mihin beibillä on pääsy! On se joskus niin iso että se ymmärtää... toivottavasti.
Olohuoneeseen tulee mitä luultavimmin myös tietokonepöytä, koska makkariinhan pitää tietysti jättää tilaa tulevalle pienelle beibille! Stefanilla on jemmassa vanha pöytänsä, mutta ei olla vielä ihan yksimielisiä siitä, koska musta se on vähän turhan massiivinen... Mutta ehkä jos sitä vähän jollain värillä keventää, niin saattaahan se sopiakin! Tietokonepöydät ei ole mitään kovin kalliita, mutta saa nyt nähdä. Tuon mallinen olisi kuitenkin ehkä kiva, jos ostettaisiin uusi. Meillä on siis pöytätietokone jota en enää ikimaailmassa vaihtaisi läppäriin!
Telkkari tulee myös uudessa asunnossa olemaan seinällä, joten sille erillistä tasoa ei tarvita. Sen sijaan joku hyllykkö täytyy keksiä, vaikka seinähyllytkin on musta kivoja ja toki niitäkin meille varmaan tulee. Mitään lasivitriiniä tms. en tahdo vaikka suljettava malli olisikin vauvaa ajatellen erittäin kätevä, mutta beibi/taaperohan on pieni niin lyhyen aikaa että ehkä mä kestän sen hetken, lasivitriiniä en jaksais kovin kauaa katella!
Olohuoneen värimaailma on edelleen siis vähän hakusessa, ensin pitäis löytää passeli sohva ennenkuin voin alkaa miettimään suurempia. En itse tykkää kokovalkoisista kodeista ja myös Stefanin mielestä ne on aivan liian kliinisen näköisiä, siis eivät näytä kodikkailta, vaan lähinnä mallitaloilta joissa ei asu kukaan. Onneks se ei silti tykkää myöskään mistään sateenkaarisekoituksesta, koska sellainen taas saa mulle aikaan pelkän silmäsäryn.
Saa nähdä mitä keksitään! Kerron myöhemmin lopuista huoneista, uuteen asuntoon tulee siis tuon keittiöolkkarin lisäksi kaksi makuuhuonetta, kylppäri ja kodinhoitohuone. Lucaksen huoneen sisustamista odotan ehkä eniten, lapsille on niin paljon kaikkea ihanaa etten kestä! Aion maalata seinälle jotain, koska se pysyy paremmin kuin teippi mutta on sitten kuitenkin helppo maalata taas pois kun tyyppi kasvaa. Ei huolta, en aio maalata Muumia kera spriikannun...
Meidän päivä alkoi tänään rinteessä tällaisissa ihanissa raitisilmamyrkytysmerkeissä (hain aamulla mun laudan vieläpä huollosta, se oli ihankuin uusi ♥) ennenkuin Stefan meni duuniin, joten mulla on kamalasti virtaa jonka tahdon kuluttaa siivoamiseen (todellakin aika paha myrkytys) nyt vielä kun Lucas nukkuu!
Mentiin aamusta jo ennen ysiä joten saatiin laskea pitkään ihan yksinämme, olipas ihanaa! Lukijoiden joukosta löytyy jokunen Itävalta- tai talvifiilistelijä joten koitin ottaa teille kuviakin (se on vaan vähän hankalaa kameralla jonka näytöstä ei näe mitään, mutta ehkä nämä kelpaa, ainakin näette kuinka ruuhkaista olikaan), näihin tunnelmiin adiooos!
