A very merry Christmas

Hulinaa, kadut täynnä valoja vaan
Valoja väreissä taivaan ja maan
Joku piiloutuu lahjavuorten taa
Joku kadulle pulloja soittelemaan

Juoskoon tää kansa sen kiireensä kii

Jota varten tänne muka synnyttiin

Mulla ei oo kiire minnekään

Aion sulle kynttilän nyt sytyttää

Joulu on saapunut tänäkin vuonna ilman stressiä. Noin 95% lahjoista toi postimies, toissapäivänä vielä kävin eräässä keskustasta sivummalla sijaitsevassa ja tästä syystä hiljaisessa ostoskeskuksessa hakemassa puoleen hintaan lapsille ihanat jouluyöpuvut. Kaikki muu hoitui internetin kautta - eli kiitos 2017, muuten ei juuri lahjoja heruisi koska joulun alla shoppailemaan en todellakaan vapaaehtoisesti lähtisi. No okei, vuodenajalla ei kyllä mun kohdalla ole väliä.

Siivottu on, ihan kuten aina. Tai no, en mä kyllä lattioita kovin usein pese mutta sattui niin hyvä sauma että olin hetken yksin kotona niin ajattelin tehdä sitten senkin. Mutta joku seinien pesu - toivon aina sen olevan vitsi! Saunakin kuulemma pitäisi hinkata jouluksi, no, onneksi ei ole saunaa. Parvekkeen lasien pienet kädenjäljet pyyhin pois muutamassa minuutissa, tähän aikaan vuodesta aurinko ei onneksi paista laseihin niin että kaikki pitäisi pestä.

Jouluruoat valmistuvat myös ilman stressiä. Ainut mikä aiheutti ärsytystä, oli lahjojen paketointi. Haloo Helsinki vähän auttoi, voi miten hyviä lauluja ne onkaan viime aikoina tehneet. Ja ainut mikä on jäänyt, on tänään sulkeutuvien joulumarkkinoiden karusellilla ajelu - eihän siitä olekaan kävelty joka päivä ohikaan kuin vasta 1,5 kuukautta. Eilen piti mennä, mutta satoi kaatamalla vettä joten leikittiinkin vain naapurissa. Tänään korjataan asia, ehdottomasti! Ai ja Love Actuallya aloin katsoa vasta eilen, huh. Onko olemassa jotain muuta yhtä ihanaa jouluelokuvaa?

Vesisade ei ole tänä alkutalvena ollut mitään normaalia meillä, vaan täällä on tullut älyttömästi LUNTA! Mä olin ihan satavarma että JOS lunta tulee, tulee se joskus tammikuussa. Mutta sitä on tullut jo vaikka kuinka usein ja meillä on ollut myös hyytäviä jopa -8 asteen pakkasia alhaallakin! Ollaan kylmyydestä (haha) huolimatta nautittu ulkona olosta ihan täböllä, käyty katsomassa Hungerburgilla Nikolausta, keskustassa Christkindleinzug ja leikitty jokapuolella lumessa.

Me ollaan Stefanin kanssa otettu myös tavaksi että käydään kerran viikossa aamupäivällä laskemassa kun lapset on päiväkodissa. Tällä viikolla oli niin hyvin lunta että päästiin laskemaan 1900 metrin korkeudessa olevalta Seegrubelta aina 860 metriin Hungerburgille asti! Toivottavasti lumitilanne sallisi sen myöhemminkin, nyt lapset on kaksi viikkoa lomalla joten käydään vain kaikki yhdessä laskemassa - Lucas sai juuri uuden, ihan oikean lumilaudan ihkaoikeilla lautakengillä!

Valkoinen maa, lunta sataa
Tässä mä seison takki auki taas
Tämä vuosi joitain suosi enemmän
Valkoinen maa, antaa sataa
Tahtoisin päästä sua halaamaan
Tänä vuonna tämän joulun kanssas jaan

Meitä tämä vuosi todellakin (omien valintojen ansiosta) suosi, elämä on ihanampaa kuin ikinä. Nyt me lähdetään ajamaan sillä hiton karusellilla ja sitten joulu saakoon tulla! Me vietetään se samalla kaavalla kuin aina, Stefanin äiti tulee huomenna ja jää yöksi, joulupäivänä saadaan Stefanin isi heti aamusta tänne. Toivottavasti jouluruuista riittää taas moneksi päiväksi, nam! Aivan ihanaa joulua kaikille ja onnea ja iloa uudelle vuodelle ♥ !

Ja niin tuli joulu

Joulun aika Innsbruckissa on aivan ihana, sekä isoille että pienille ihmisille! Ensimmäiset joulumarkkinat aukeavat jo marraskuun puolivälissä ja lopulta keskustassa on auki viidet joista löytyy jokaiselle jotakin. Aatonaattona käytiin fiilistelemässä vielä viimeistä kertaa vanhankaupungin joulumarkkinoita, silloin neljät sulkeutuivat ja ainoastaan Maria-Theresien-Straßen modernit markkinat ovat loppiaiseen asti auki.

Joulumarkkinoiden lisäksi täällä on luuukuisia tapahtumia, varsinkin lapsille! Joulukuun kuudes on Nikolaus-päivä ja niinä päivinä Nikolausta (ja Krampuksia) voi tavata useissa eri paikoissa. Puolivälissä kuuta "Christkind" (eli Jeesuslapsi joka myös tuo itävaltalaislapsille kaikki lahjat sekä koristelee kuusen) muuttaa kaupunkiin suuren kulkueen kanssa - ydinkeskustasta kävelemästä löytyi 500 enkeliä, paimenta, hevosia ja jopa lampaita!

Meidän oma joulu sujui taas oikein hyvin. Stefan otti alkuviikosta vastaan kerta viikkoon-"harrastusduunin" josta palasi kotiin aattoaamuna viiden jälkeen joten me lähdettiin lasten kanssa jo aamukahdeksalta ulos jotta se saisi nukkua. Suunnattiin ylös Nordkettelle jossa väliasemalla on lumetettu pulkkamäki - muuten edes 2000 metrin korkeudessa ei ole pikkuläikkiä enempää lunta. Oli niin ihana aamu ja aamupäivä ja saatiin olla kyllä ihan rauhassa, yleensä täpötäydessä vuorille vievässä Hungerburgbahn-junassakin oli meidän lisäksi ainoastaan kaksi ihmistä!

Kotiin päästyä lapset olivatkin ilmeisesti niin poikki että jouluaaton jännityksestä huolimatta suostuivat päiväunillekin. Anopin saavuttua tehtiin vielä loput ruuat valmiiksi - meidän joulupöytä on ollut jo pitkään samanlainen: haudutettua punakaalia, porkkanalaatikkoa, uunivihanneksia, pähkinäjuuresmureketta sekä tuntikausia keiteltyä pippuripunaviinikastiketta. Nam!

Eilinen meni sukulaisia kestitessä ja tämä tapaninpäiväkin menee näköjään vielä ihan lomafiiliksissä - lasten päiväuniaika kului tenttiin lukemisen sijaan Suomisuklaan sekä Love Actuallyn kanssa joka on muuten kyllä ihan joulun ykkösleffa, onneks on vielä tunti jäljellä, en malta odottaa että pääsen pillittämään vielä vähän lisää!

Kiitos vielä kaikille aivan ihastuttavista joulun muistamisista ♥ ! Nyt täytyy mennä jatkamaan lasten kanssa piirtämis- ja väritystouhuja, ihanat joulun jatkot sekä uudetvuodet kaikille :* !

A very merry Christmas...

Houhouhouu, täällä ollaan! Oon kirjoittanut teille hirvittävän useasti - öisin, unissani! Se onkin ainoa aika jolloin mulla olis ihan oikeasti aikaa, mutta meidän talossa nukutaan öisin, ihan joka iikka (varsinkin minä). Tälläkin hetkellä mua odottais ties ja mikä tärkeämpi, mutta ajattelin että kaikki saa nyt tosiaan vielä hetken odottaa ja vihdoin ja viimein kerron kuulumisia ja laitan kuvia, koska aika harvan kanssa tulee esimerkiksi skypeiltyä! Suomen suunnilta kantautui vieno toive jostakin ihanasta joulupostauksesta, olkoon tämä sekamelska moinen!

Jos joku on jo ehtinyt pohtimaan johtuuko mun hiljaisuuteni eräästä syystä jota useammastakin blogista on syksyn mittaan jouduttu lukemaan, niin ehei, siitä ei ole kyse - meidän parisuhde voi varsin mainiosti! Samoin mitään kolmatta termiittiä ei todellakaan ole tulossa (never say never, mutta minä kyllä sanon, lapsiluku on täynnä) joka väsyttäisi tätä mamia. Väsynyt olen muutenkin erittäin harvoin, sillä Florian herää nykyään normaalisti maksimissaan kerran yössä, välillä vasta aamulla yhtäaikaa meidän kanssa!

Koska herra nukkuu yöt tosiaan niin mahtavasti, annettakoon sille anteeksi se että päivisin moinen touhu oli ennen sen mielestä täysin turhaa. Onneks nyt parin viikon sisällä se on alkanut oppimaan että päiväunet on sittenkin ihan kiva juttu, koska se on myös siten paremmalla tuulella ja viihtyy hetken myös jossain muualla kun kanniskeltavana. Aiemmin se oli ainut paikka missä se oli tyytyväinen, liikkuvassa sylissä. Ei siis riittänyt että esimerkiksi istui lattialla Lucaksen kanssa samalla jotain rakennellen, vaan häntä kantavan ihmisen piti liikuskella, tai vähintään seistä. Mutta sitten taas jos yritti tehdä samalla jotain järkevää, vaikkapa viikata pyykkejä, niin sepäs ei sopinutkaan!

Florian on kuitenkin ihan perustyytyväinen kaveri jos se on nukkunut ja kunhan asiat menee kuten hän haluaa. Lucashan oli varsin helppo beibi, joten tällaisessa sylipossuitkumaakarissa on ollut vähän totuttelemista, mutta kuten sanoin, onneksi se nukkuu öisin niin uskomattoman hyvin (pahoittelut, V & E...) että sen kanssa on melko harvoin hermo kireällä ja jos meinaa olla, niin sille ei tarvitse kuin vähän venyttää suupieliä niin sieltä tulee takaisin sellainen hymy joka sulattaa joka sydämen! Lucas taas ottaa vauvahelppouttaan nyt triplana takaisin, sen uhma sekoitettuna mustasukkaisuuteen on välillä aivan täysin käsittämätöntä, mutta yritän sen parhaita keksintöjä todistaessa vaan miettiä että ei tätä ainakaan vuosikausia kestä, pelkät vuodethan kuluu nopeasti!

Meidän joulu menee ihan rauhassa kotona, tänä vuonna anoppi tuleekin meille eikä toisinpäin koska meidän kodithan vaihtuivat. Porkkanalaatikko onnistui viime jouluna niin hyvin että tein täysin samasta ohjeesta nytkin, huomenna näkee suosiko onni toistekin. Perunalaatikkoa en edes yrittänyt koska se oli viimeksi niin katastrofi! Kenties tässä toimii ne vuosikaudet, ehkä se joskus onnistuu... mites siskokulta, yrititkö?

Stefanilla ei olekaan kuin huominen vapaa joten mä touhuan nyt äkkiä vielä loput hommat valmiiksi ja painun unimaan jotta herään pirteänä viettämään ihanaa jouluaattoa. Ja näin kun ajattelee, jotainhan on pakko mennä ihan pieleen, eikös! No, toivotaan tietysti että ei, lähtökohdat on kuitenkin ihan hyvät. Paitsi että meillä ei ole yhtään lunta. Hyvä jos edes vuorenhuiput valkoisina. Yllättävää. When you're still waiting for the snow to fall, doesn't really feel like Christmas at all... Noo, kyllä tuntuu, on näitä lumettomia jouluja tässä tullut jo muutama vietettyä. Ehkä sitten tammikuussa!

Oli miten oli, IHANAA JOULUA JOKAISELLE ♥ ! Täällä tosiaan ollaan ja teitä ajatellaan, tänne asti ei vain ajatus aina ehdi juosta! Eiköhän se tästä pikkuhiljaa, jos tuo pienempi tonttu nyt meinaa tosissaan alkaa viihtyä muuallakin kuin mamin sykyssä! Isot jouluhalit kaikille meidän koko poppoolta!

Joulu/Weihnachten

Meidän perheen toinen yhteinen joulu oli ihana, mutta on myös ihanaa että se on ohi! Lucas on pari päivää repinyt ikkunassa olevia jouluvaloja alas ja heitellyt ikkunalaudalla olevaa tonttua sillä voimalla lattialle, että sekin vaikuttaa olevan jo täysin sitä mieltä että ciao joulu. Onneks vesisade sentään alkoi vasta eilen, joten saatiin nauttia edes osittain valkeasta joulusta (kun kohdisti katseen pihalla varjopaikkoihin).

Aattona heräsin Lucaksen höpötykseen pirteänä seitsemältä. Laitoin heti riisipuurot tulille porkkanalaatikkoa varten, en siis sellaisenaan syötäväksi, taapero tuskin olis jaksanut odottaa niin pitkään aamupalaansa. Ainiin, se perunalaatikko EI todellakaan onnistunut! Ehkä vielä joskus? Stefanin herättyä vietiin Lucas mummollensa ja me lähdettiin laskemaan. Ei ollut yhtä autiot rinteet kuin viime jouluna, mutta ei myöskään yhtäkään urpoa, kukaan ei yrittänyt teilata!

Aurinko on sulattanut tuolta Sonnseitelta, "aurinkopuolelta", kaiken lumen, byhyy!

Me tultiin kotiin kahdentoista maissa, joka on siis normaali Lucaksen nukkumaanmenoaika. Mutta taaperopa olikin jo nukkunut puolitoista tuntia ja väitti olevansa ihan pirteä! Vein siis aamulla Lugin mukana myös sen ulkovaatteet jos he tahtovat mennä ulos, mutta unohdin sanoa että ei saa lähteä vaunuilemaan. Koska jos lähtee, Lucas nukahtaa heti eikä sitä saa mitenkään hereille.

Tonttuakin vähän kiinnosti isin videot!

No, ei siinä enää mikään auttanut! Lohduttauduin sillä että ehkä se ei se jaksa olla kiukkuinen kun on niin paljon muuta puuhaa (eli lahjojen availu). Kotona mä halusin keittää päiväkahvit, mutta hajotin kahvipannun sitä pestessäni. Olipa yllätys kun on pyhät! Tästä en meinannut löytää lohtua ollenkaan, kunnes löysin kaapin perältä jotain pikakahvia, sekin maistuu taivaalliselta kun on kuvitellut ettei kolmeen päivään saa kahvia.

Koska tein vielä sitä porkkanalaatikkoa ja lisää karjalanpiirakoita (Stefan teki munavoin, Suomitraditiot hallussa), jäi itsensä tekeminen yllättäen viime tinkaan. Oltiin sovittu viideksi treffit anopille, mä olin valmis noin kolmea vaille. Kerrankin ajoissa!

Mun joululautanen oli suomalaisin vuosikausiin - karjalanpiirakoita, porkkanalaatikkoa, graavilohta sekä Stefanin mamin tekemää perunasalaattia. Lähes kaikissa asioissa olen aika ehdoton kumpi on parempi - suomalainen tai itävaltalainen, mutta perunasalaatti on niitä harvoja joista en osaa päättää koska molemmat on hyviä!

Lucas toi meille lahjoja jo meidän syödessä, joten niiden availu pitikin aloittaa sitten heti ruuan jälkeen. Ja onneks aloitettiin, koska niitä oli valtavasti! Kuviakin on paljon, mutta aika harva on edes vähän onnistunut, koska Lucas ei tietenkään pysynyt sekuntiakaan paikallaan, vaan kiisi paketilta paketille.

Yllättäen paras lahjojenavailukaveri oli Stefanin veli, jonka kanssa Lucas ei koskaan ole ollut erikoisen läheinen!

Tonttu oli vakaasti sitä mieltä että iso paketti oli hänelle, eikä meinannut suostua hyväksymään että se oli Toni-papan eikä sen...

 Roman-sedältä Lugi sai maailman cooleimman pikku-Hyundain, jossa on musiikit ja vilkut ja kaikki pelit ja vehkeet!

Loppuillasta meininki alkoikin olla aikalailla tätä luokkaa, kaikilla! Lucas jaksoi kyllä aivan mahtavasti valvoa yhdeksään asti niillä lyhyillä aivan liian aikaisilla päikkäreillään, superreipas tonttu!

Lucas sai aivan upeita lahjoja, suurkiitos vielä kaikille Joulupukeille ja Christkindleille! Paketeista paljastui esimerkiks iso kasa kirjoja, jättipaketti Duploja (vähän isiäkin varten...), lahjakortteja ja tietysti myös kaikkia ihania vaatteita. Leluja tuli onneks sopivan vähän, koska niitä onkin jo ihan tarpeeks!

Parhaat lahjat kaikista oli kuitenkin SEITSEMÄNTOISTA heijastinta sekä pieni heijastinliivi Lucakselle! Nämä oli kirjaimellisesti LOISTAVAT lahjat, varsinkin kun kaikki oli niin söpöjä! Mami ja isi sai lisäksi kamalan paljon muutakin tarpeellista, kyllä olikin Joulupukki ollut fiksuna.

Tänään saatiin vielä aamulla ihania vieraita, kun Ala-Itävallasta Tirolissa joulua viettämässä olleet Maija ja parikuinen poikansa tulivat kylään! Pikku K onkin (Lugin lisäksi tietysti) ainut suomenitävaltalainen beibi jonka tunnen, lisäksi myös ensimmäinen noin pieni tyyppi johon Lucas sai tehdä lähempää tuttavuutta. Tai olis saanut, mutta rakkaus meinas olla vähän liian rajua, turvallisen välimatkan päästä tutustuminen sujui paremmin! Ihana kun ehditte käymään!

Porkkanalaatikko loppui eilen, suklaat voinee jo siirtää syrjään ja täten poistaa päivittäisestä ruokavaliosta (eilinen aamupala oli kourallinen Dumleja), vielä kun telkkaristakin tulis muutakin kuin kaikkia dorkaleffoja (huhuu Lemmen viemää, missä viivyt?) niin tavallinen rytmi sais vallan tästä joulun ihmeellisestä ajasta. Joulu on nykyään ihanaa aikaa, mutta kuten sanoin - on se vaan huippua palata normaaliin arkeenkin! Nyt menen kokkailemaan jotain oikein suolaista ruokaa, toivottavasti teilläkin oli kiva joulu ♥ !

Luukku 22: Siivoustaukokysely

 

Koska mulla on kamala joulunvalmisteluvimma, ehdin istua tässä pelkästään sen aikaa että mopattu lattia kuivuu! Olen ollut aamusta alkaen niin ahkera, että tästä sais joku jo hyvän Facebook-päivityksen itselleen (terveisin pakko nauraa aina niille "koko talo kaappeja ja saunaa myöten kuurattu ja uunissa kolme karjalanpaistia ja sämpylät ja pullat ai että"-statuksille...). Siksi saattekin tänään pelkästään tämän monessa blogissa näkyneen joulukyselyn, kuvituksena vanhoja joulukuvia!

 Pikkujoulut 2008, Pukki & Muori

1. Parasta joulussa ?

 

Tunnelma! Vaikka en edellisvuosina ole edes oikein viettänyt erikoisemmin joulua, on siinä aatossa silti jotain erityistä, aamusta asti on sellainen kiva, iloinen fiilis.

 

2. Joulumusiikkisi ?

 

Nyt Lucaksen kanssa kaikki iloiset rallatukset, esimerkiks Tonttupolkka ja Kuuraparta!

 

3. Tykkäätkö katsoa jouluelokuvia ? Millaisia ?

 

Joo ! Love Actually on kaikista lempparein ikinä, hyvänä kakkosena tulee molemmat Yksin kotonat!

 

4. Jouluherkkusi ?

Musta jouluruoka on se paras herkku, vaikka toki ne konvehtirasiatkin oli aina ihania.

5. Mitä pitää ehdottomasti olla jouluaterialla ?

 

Imellettyä perunalaatikkoa, porkkanalaatikkoa ja kinkkua ♥ !

 

6. Koska joulukoristeet pääsevät kotiasi koristamaan ?

 

Pääsivät heti marraskuun lopussa!

Pikkujoulut 2005

 

7. Joulu kotona vai jossain muualla ?

 

Suomessa oltiin aina aatto kotona (pari joulua tais mennä Sri Lankassa), tänä vuonna en vielä tiedä ollaanko kotona vai mennäänkö yläkertaan anopille.

 8. Itsetehdyt lahjat vai kaupasta ostetut valmiit vai molempia ? 

Mä olen niin kädentaidoton ihminen että kaikki ostettiin kaupasta, mutta itse vastaanotan kyllä mielelläni esimerkiks virkattuja juttuja (vai miten vaikka villasukkia tehdään, kudotaan, neulotaan tmv...).

9. Laitatko ulkovaloja pimeyttä valaisemaan ?

 En! Ehkä ens jouluna vois laittaa parvekkeelle kun on sellainen.

 

10. Joulu oman perheen kanssa vai isommassa porukassa ?

 

Oman perheen kanssa! Perheeseen toki voi kuulua muitakin sukulaisia, mutta onhan nekin tavallaan perhettä.

 

 11. Onko sinulla joululahjatoive ?

 

Joo, onnistuispa mun laatikot!

12. Paras saamasi joululahja ?

Hmmm onpas hankala, kaikki lahjathan on kivoja! No vaikka duunista saatu 100 euron lahjakortti Intersportiin. :D

Pikkujoulut 2007

13. Kuvaile unelmiesi joulu ?

 

Lähes minkälainen tahansa kävisi, jos seuraksi edes kerran saisi rakkaita Suomisukulaisia ♥.

14. Mikä on ärsyttävin joululaulu ?

 

Mulla on jostain syystä soinut päivittäin päässä Nylon Beatin Musta joulu, vaikka en ole edes kuullut sitä vuosikausiin!

15. Oletko tehnyt jouluvalmisteluja tälle vuodelle, mitä ?

 

Ostanut kamalasti lahjoja sekä paketoinut niitä, laittanut joulukoristeita, pystyttänyt meidän puolimetrisen muovikuusen, aloitellut joulusyötävien teon, miettinyt joulukorttien tekoa, vaihtanut Facebookin kansikuvaksi Lucaksen tonttukuvan, aloittanut joulusiivouksen... Oho, onpas lista!

 

16. Paras joulujuoma ?

 

Glühwein!

 

17. Oikea kuusi, tekokuusi vai ei kuusta ollenkaan ?

 

Oikea kuusi on tietysti se ihanin, mutta tänä vuonna ei mahdollinen, kiitos a) minikodin sekä b) taaperon. Pikkuinen tekokuusi pöydällä tuo myös tunnelmaa!

18. Käykö teillä joulupukki ?

 

En edes muista milloin viimeksi on käynyt, joskus kun olin ihan tosi pieni? Meillä on muutenkin Stefanin kanssa vähän erimielisyyksiä siitä, tuoko meille lahjat Joulupukki vai Christkindl...

 

 

Jouluaatto 2009

19. Paras joulumuistosi lapsuudesta ?

 

Oli ihana heti aamusta käydä ponin kanssa maastossa ilman satulaa pöllyttelemässä lunta, kun ei ollut ketään missään ja sen jälkeen palata punaposkisena kotiin ja rauhoittua siihen joulun viettoon.

20. Laittaudutko jouluaattona hienoksi vai hölläiletkö koko päivän pyjamassa ?

 

Jouluna koitetaan vähän laittautua, toivottavasti mun mekko tulee huomenna!

 

21. Peruna-, porkkana-, bataatti- vai lanttulaatikko ?

 

Jos perunan ja porkkanan välillä on pakko valita niin pottu ♥ !

 

22. Paras joulusuklaa ?

 

Ennen tykkäsin konvehtirasioiden (sekä Fazerin että Pandan) liköörikonvehteja lukuunottamatta kaikista, viime jouluina herkkua on ollut tietysti salmiakkisuklaa kun sitä saa niin harvoin.

23. Joulutortut vai piparit ?

Oho, vaikea! Sanon itävaltalaiset joulukeksit! Piparit on aika tylsiä ja tortut vähän kuivia!

Pukki ja Muori sai ovat saaneet mehuakin! Ja nyt takaisin hommiin, esimerkiks karjalanpiirakat odottaa tekijäänsä (en kestä enää ilman munavoita...) ciao!

Luukku 5: Weihnachtsmarkt

Eilen päästiin vihdoin ensimmäisille joulumarkkinoille, kun Stefanin duunipaikan Stanglwirtin kyseiset karkelot taas alkoivat. Niitä on joulukuussa joka keskiviikko ja sattuipa Stefanilla kivasti olemaan juuri vapaapäivä!

(Mami, tossa ikkunan takana on se mesta missä me teidän kanssa oltiin illallisella!)

Lucas otti kenties liikaa glühweinia...?

Tuolla yläterassilla näkyy orkesteri, Lucas tykkäs niiden torvista!

Ei, en ole yrittänyt ottaa mitään taiteellisia kuvia, laitoin vain yöasetuksen päälle ja yritin saada jotain kuvattua, oli vaan vähän hankalaa kun oli niin paljon kaikkea hommaa samanaikaisesti!

Paettiin hetkeksi pois humusta, koska Lucasta alkoi kyllästyttää sylissä mutta kun sen laski maahan se yritti salamana kiitää ihmisten jalkoihin! (Kivat myös noi mun spagettijalat...)

Myös Nikolaus sekä Krampus vierailivat tietysti paikalla ja Lucaskin uskalsi käydä hakemassa isin kanssa paketin!

Lucas sai myös maistaa isin brodakrapfenia, mutta se ei oikein maistunut, koska isi antoi pelkkiä kuivia, kovia reunoja!

Jee, oli kivaa! Ensi viikolla yritetään Innsbruckin lekurikäynnillä ehtiä käymään myös siellä joulumarkkinoilla, olettaen että on kiva keli. Ciaoooo!