Muutama viikko sitten vietettiin yksi kesän parhaista viikonlopuista, kun pakattiin tavarat pariin reppuun ja lähdettiin aamuseitsemän junalla kohti Ala-Tirolia. Stefanin isä tuli hakemaan meidät puolen tunnin junamatkan jälkeen ja ajettiin vielä vajaa puoli tuntia autolla meidän entiseen kotikyläämme. Innsbruck on 574 metriä merenpinnan yläpuolella, meidän lähtöpaikkamme Wilder Kaiser-vuoren alla noin 800 metrissä. Päämääränä oli 1465 metrissä sijaitseva Hütte, yksinkertainen vuorimökki, josta osa kuuluu Stefanin isän kiipeilykillalle jonka vuoksi siellä yöpyminen oli mahdollista.
Reittejä mökille on useampi, meidän reittimme oli 4,5 kilometriä (urheilukellon mukaan) ja korkeuseroa tuli siis noin 600 metriä. Seurueeseen kuuluivat meidän lisäksemme Stefanin vanhemmat ja matkaan kului 2,5 tuntia sisältäen muutamat lyhyet juoma-, syömä- ja ihastelutauot. Parkkipaikalta lähdimme ensin metsänhoitotietä (autoillekin tarkoitettu soratie) nousemaan ylöspäin josta hetken päästä käännyimme metsään.
Ensimmäisessä kuvassa Kitzbüheler Horn, toisessa reppureissaajat vähän loivemmalla pätkällä valmistautumassa viimeisimmille nousuille.
Ennen viimeistä nousua ehdittiin vielä vähän kiipeillä Kaiserista irronneilla lohkareilla.
Tästä kun putoaisi niin aika kauan kierisi!
Perillä, huh! Lapset olivat aivan käsittämättömän reippaita, tosin tokihan me ollaan muutenkin aika paljon vuorilla liikkeellä. Silti, ihana oli kiivetä ylöspäin kun koko seurue oli hyvällä tuulella ja nauru raikasi vaikka (aikaisesta lähdöstä huolimatta) kuumakin oli! Oltiin perillä niin että voitiinkin heti alkaa nuotionsytytyspuuhiin, joka oli lasten mielestä sekin parasta ikinä. Lounas oli aika pian katettu ja kaikilla masut täynnä mahdollisesti vieläkin parempi mieli!
Sitten ei tarvinutkaan loppupäivänä muuta tehdä kuin ihastella maisemia ja pelata Unoa. Alussa sattui olemaan niin hyvä keli, että useiden jäätiköiden lisäksi myös 80 ilmakilometrin päässä oleva Itävallan korkein vuori Großglocknerkin näkyi! Illalla ennen nukkumaan menoa tapasin vielä useasti Suomessa vierailleen yhdistetyn maailmanmestarin jonka naisystävä lauloi ja soitti kitaralla lapsille unilaulut. Ihana lopetus mahtavalle päivälle!
Ei kovin hyvin nukutun yön jälkeen (isoilla siskonpedeillä vintillä oli melko lämmin tunnelma) herättiin kuitenkin ihanaan aamuun, ylläolevat näkymät herätessä on aika bueno! Syötiin herkullinen aamupala ja käytiin kiipeilemässä kunnes taas olikin aika vielä sytiä nuotio ja syödä lounasta. Sen jälkeen lähdettiinkin tallustelemaan alaspäin.
Alas päästyämme ajeltiin Wörgliin, jossa lopetettiin mahtava reissu jäätelökioskille josta sai jopa lakritsijäätelöä! Lapset olivat jo ennen retkeä superinnoissaan, reissu itse vain vahvisti intoa ja päiviä kotiinpaluun jälkeenkin puhuivat edelleen kuinka ihanaa meillä oli. Onpahan ensi vuonna taas mitä odottaa! Seuraavaksi voin laitella kuvia Suomilomalta, sielläkin meillä oli hurjan kivaa ♥ !
