Kuinka selviää autoton perhe

Siinä missä muut lapsiperheet ostaa kakkosautoja ja vaihtaa niitä isompiin, myytiin me meidän ainoa automme pois. Miten se on mahdollista - eihän lasten kanssa voi elää ilman autoa, tai ylipäätänsä: eihän ilman autoa voi elää ! Voihan, vieläpä paremmin kuin auton kanssa. Me ei myyty autoa syystä että tarvitaan rahaa, vaan koska auto söi mielettömästi täysin turhaa rahaa.

Kuten kaikki mun tutut tietää, vihaan autolla ajoa. Ainoa paikka missä on ihan jees ajaa autolla on autobaana: ei risteyksiä, ei vastaantulijoita, ei ahdistavia "ajat liian hiljaa"-perässä roikkuvia kanssa-autoilijoita, ei edes mutkia. Keskustassa ajaminen on kamalinta mitä tiedän, no paitsi autokoulun autolla sekin vielä jotenkin meni: se oli diesel, eli ei sammunut kertaakaan liikennevaloista lähtiessäni. Landella ei tosin ole sen kivempi: kapeita teitä ja isoja traktoreita.

 Miten me sitten selvitään kaikista pakollisista touhuista ilman autoa? Autohan tosiaan ehti seisoa tallissa melko pitkään ennen kuin se meni kaupaksi, mutta ei me sillä kyllä ajettu. Ainoa, mihin sitä säännöllisesti käytettiin, oli Stefanin kerta viikkoon-työmatkat jotka se nyt menee työkaverinsa kyydissä ja takaisin tulee työpaikan ilmaistaksilla. Paristi käytiin Oman (lasten mummo) ja Uroman (isomummo) luona.

Lapsia ei ole ikinä viety päiväkoteihin autolla - miksi olisikin, Lucaksen on 900 metrin ja Florianin 650 metrin päässä. Nykyään lapset ajaa ne aina innosta soikeana pyörillänsä. Entäs mun koulu? Mulla on tällähetkellä tunteja neljässä eri paikassa, joista lähin on 400 metrin ja kauimmainen 1,7 kilometrin päässä. Stefanin tämänhetkinen koulu on 1,4 kilometrin päässä, yliopiston aloittaessaan matka pienenee 900 metriin. Aika pahoja.

Entäs kaupassa käynti? Me ollaan jo kuukausia tilattu ihan kaikki ruokakaupasta suoraan kotiin - jossa ruokalistojen avulla säästetään myös ihan älyttömästi. Jos jotain unohtuu tai loppuu, on sekä Lucaksen että Florianin päiväkotimatkojen ja mun koulumatkojen varrella kaupat. Jos viikonloppuna sattuukin tarvitsemaan jotain niin sotken fillarilla lähikauppaan alle minuutissa! Samalla kun vien lasi- ja metalliroskat, joiden lähin keräyspiste on noin 100 metrin päässä, toinen Lucaksen päiväkotimatkan varrella.

Botaanisen puutarhan pääsiäistapahtumassa munia etsimässä!

Ennen ajattelin etten uskalla täällä ajaa pyörällä kuin tiettyjä teitä joissa on erillinen pyörätie (jos ei ole siis pyörätietä niin pitää ajaa autotiellä koska pyörä on "ajoneuvo"), mutta innostuin siitä niin että ajelen nykyään joka paikkaan pyörällä, se on ihanaa! Varsinkin ratikan reittejä on kiva ajaa koska ne on niin hitaita eikä varmasti vois ajautua raiteiltaan mun päälle!

Lääkäri? Valitsin mun Hausarztin, omalääkärin, paitsi hyvien arvostelujen myös sen perusteella että pääsen tosihädän yllättäessä (jalka poikki tms.) myös bussilla kotiovelta suoraan sen ovelle. Sitä en tosin ole kuin kerran tarvinut (keuhkoputkentulehduksessa kun en pystynyt kunnolla hengittämään), muuten 800 metriä menisi vähän kipeänä helposti kävellenkin. Lastenlääkäri on vähän kauempana. Ensiapuun/lastenklinikalle on 900 metriä, sitä ei onneksi olla tarvittu kuin vasta kerran kun Florianille iski korvatulehdus perjantai-iltana enkä saanut ketään lääkäriä kiinni.

Öömm, mitähän vielä? Harrastukset? Nordkette-vuorelle kulkevan junan ala-asemalle on 900 metriä (käytetään sitä yleensä vähintään kerran viikossa, meillä on Tirolin vapaa-ajanliput joilla se on ilmainen). Innsbruckin uimahallit ovat sillä myös ilmaisia joista lähin (ja tosi kiva) löytyy 600 metrin päästä. Leikkipuistoja on pelkästään yhden kilometrin säteellä kahdeksan. Innpromenade, jolla on erikseen kävely- ja pyörätiet, lähtee talon takaa ja jatkuu kilometrikaupalla molempiin suuntiin. Nykyään kun lapset pyöräilee aina on se ihan huippu, ei tarvitse pelätä autoja.

Tarvitaankohan me muuta? Jos shoppailisi niin 1,5 kilometrin säteellä olisi neljä ostoskeskusta (siskokullalle tiedoksi :*). Me ei kyllä ikinä shoppailla... Tilataan melkein kaikki Amazonista koska ilmaiset toimituskulut, jopa esimerkiksi Lucaksen pyöräkin tuli sieltä, suoraan kotiovelle. No hei lentokentälle on 3 kilometriä! Jonne tosin pääsee tarvittaessa helposti suoralla bussilla lähipysäkiltä. Siellä on uusi, kiva näköalaterassi josta voi katsella lentokoneita (harmi vain että noin pienellä kentällä ne ei kovin tiheään laske tai nouse...).

"Ilman autoa ei voi elää" ei siis todellakaan päde meihin (kuten ei kovin moneen muuhunkaan kaupunkilaiseen, mutta kummasti se auto "on oltava"). Me säästetään nyt kuukaudessa 300 euroa ilman että ollaan luovuttu yhtään mistään - paitsi siitä että auto seisoo autotallissa. Ja niistä reissuista mummoloihin, mutta onneksi Oma käy meillä tosi usein. Tarvittaessa voitaisiin kyllä vuokrata aika monta kertaa auto tuolla 300 eurolla mutta vielä ei ole tarvinut. Esimerkiksi lentokentällä on Sixtin piste josta Sixt-kortilla homma onnistuu nopeasti ja helposti (hintaan esim. Opel Astra 65€/päivä, viikko 35€/päivä). Eiköhän me vielä joskus auto osteta, mutta tällähetkellä se olisi täysin turha.

Tallusteltiin eräänä iltapäivänä kiertämään Bergisel-mäkihyppytorni!

Kenties tämä selvitti vähän sitä, miksi me ei autoa tahdottu pitää! Edes talvi ja jopa 18 asteen pakkasaamut tai viikon putkeen räntää vihmova märkä huhtikuu ei pistänyt ikävöimään autoa. Jos unohdin jotain elintärkeää mihin autoa tarvitsisi tai jäi jotain epäselväksi niin kysykää!

Mitä tarvitsee newborn?

Tänä aamuna Facebookin avatessani sain halosta päähän - meidän lokakuisten vauvaryhmässä oli yön aikana syntyneet ensimmäiset kaksi vauvaa! Ja nämä vieläpä henkilöille, joiden lasketut ajat eivät todellakaan olleet ensimmäisten joukossa, toinen oli itseasiassa kaikista viimeisin! Mähän olen elänyt kokoajan siinä ajatuksessa että meidän beibi menee yliajalle, mutta eihän se tietenkään välttämättä niin ole, herrahan vois päättää syntyä vaikka tänään!

En voi sanoa ettäkö paniikki olis mut nyt vallannut, koska tottakai olen tiedostanut tämän mahdollisuuden. En vain ole antanut sille tilaa kovin etuosasta aivoja, vaan sysännyt sen jonnekin mielen perukoille odottamaan parempaa aikaa - sitä että koti olisi valmis, sitä että kaikki hankinnat olisi tehty, sitä että mä olisin valmis! Tänään sitten tajusin että se aika on nyt. Ei lasketun ajan päivänä tai viikko sen jälkeen, vaan nyt! Eli kuules prinssi: olet tervetullut liittymään perheeseemme heti kun tahdot!

Vastasyntynythän ei yleisen käsityksen mukaan tee mitään muuta kuin nukkuu ja syö. Siihen verrattuna se tavaramäärä, mitä tollainen pieni rääpäle tarvitsee, onkin melkoinen! Me oltiin tietoisia siitä että tahdotaan myös toinen lapsi, joten säästettiin paljon Lucaksen vanhoja tarvikkeita. Jonkin verran kuitenkin vielä puuttuu - mutta mitä?

ISOMMAT

○ Sänky V Lucaksen ihana vanha kehto ♥ Tyynyä ja peittoa newborn ei vielä tarvitse.

○ Turvakaukalo V Lucaksen vanha Maxi-Cosi.

○ Vaunut V Lucaksen vanhat yhdistelmät, kantokoppakin jopa löytyi!

○ Sitteri V Saatiin tosiaan Maijalta oikein Baby Björn lainaksi, jee!

○ Hoitopöytä V Lucaksen vanha, siihen pitäisi ostaa vielä alusta, heitin edellisen roskiin.

○ Kylpyamme V Alunperin Lena-serkulta peritty.

○ Itkuhälytin V Lucaksen "vanha".

HOITOTARVIKKEET

○ Vaippoja X

○ Navanpuhdistusvälineet X

○ Manteliöljyä/perusrasvaa X/V

○ Harsoja V

○ Kynsisakset V

○ Kylpyveden lämpömittari X Mulle ihan ehdoton, Lucas heitti omansa parvekkeelta alas joten se hajos...

○ Kylpypyyhkeitä V

○ Nenä-Frida X ... Mamiii ?

○ Vanupuikkoja ja -lappuja V

○ Pehmeä hiusharja V

○ Kuumemittari X Lucas mittaili tällä viikolla niin innokkaasti kuumettansa että sai senkin hajalle!

○ Suojus sänkyyn V

○ Lakanoita V

○ Yksi tuttipullo X

MAMILLE

○ Imetysliivejä V

○ Liivinsuojia X

○ Siteitä X

Oho, eihän meiltä sittenkään puutu juuri mitään! Oon tosiaan ollut ihan päinvastaisessa luulossa - kuvitellut että meillä ei ole mitään valmiina! Mutta kai se on tuo koti minkä vuoksi oon niin ajatellut joten olipas hyvä että tein tällaisen listan, sai vähän mielenrauhaa. Miltä lista näyttää, olenko unohtanut jotain elintärkeää?

Ennenkuin alatte ehdottelemaan: talkki on musta epäilyttävää, korviketta voi isi hakea jos imetys ei lähdekään käyntiin (sairaalassa sitä on kuitenkin tarjolla), tuttia en tahtoisi tällekään joten en osta valmiiksi, imetystyyny on musta turhake ja vaatteita meillä onkin tarpeeksi aina myssyistä sukkiin asti.

Törmäsin myös hauskaan ideaan: kun Lucas saapuu ensimmäisen kerran katsomaan pikkuveljeä, voisi tällä olla joku lahja isoveljelleen. Onko kukaan tehnyt samaa - mitä olette ostaneet ja mitä parivuotiaat ovat tuumanneet? Lucaksellahan on synttärit ihan tässä lähiaikoina, joten mistään isosta lahjasta ei tosiaan olis kyse, mutta jos tässäkin pätis "ajatus on tärkein".

Mutta tosiaan - jatkakaa mun listaani jos (vai kun?) kuulostaa siltä että jotain tarvittavaa puuttuisi! Lista on tosiaan vastasyntynyttä varten, ei tietenkään koko vauva-ajaksi! Stefan toi meidän tavarasäilöstä tänään myös kehdon, vielä kun sen saisi siirrettyä täältä väliaikaiskodosta ihan oikeaan kotiin niin täällä olisi mami vallan valmiina, adios!

Rakkaushaalareita

Joku muistanee millainen haalaristressi mulla viime syksynä talvihaalarista tuli ja kuinka lopulta sitten löysinkin juuri sen oikean. Se oikea löytyi Facebookin kirppikseltä josta melko varmasti välikausihaalarinkin aion etsiä - löytämäni talvihaalari oli täydellisessä kunnossa, siinä ei näkynyt missään mitään käytönjälkiä ja mikä oli hinta? 40 euroa. Reimatecin laadukas veden-, tuulen- ja varmaan sodanpitävä toppahaalari! Neljäkymmentä euroa!

Enivei, jotta välikausihaalarin kanssa ei kehittyisi samanlaista stressiä, olen jo alkanut katsella sopivaa! Himoiten tutkin tottakai myös uusia haalareita, mutta olen niin pihi että en millään malttais maksaa yli sataa euroa vaatekappaleesta jonka saa yhtä hyväkuntoisena halvemmallakin. Vaikka Reiman vaatteet on älyttömän leveitä eli ei ihan passaa ton meidän hoikkiksen varteen, on ne kuitenkin niin hyviä (ja söpöjä) että en ole vielä edes katsellut muita!

Reimashopissa vieraillessani tein taas aivan mahtavia löytöjä - TYTÖLLE! Pojalle on taas paljon hankalampi etsiä juuri sitä oikeaa, kun taas noita tyttöjen haalareita voisin klikkailla ostoskoriin heti kymmenen! Kokosinkin löytämiäni lemppareita - tytölle siis!

Reimatec® Curious / Reimatec® Unelma

 Reimatec® Irena

Reimatec® Dindi

Reimatec® Jeni / Reimatec® Anna / Reimatec® Itz

No mutta, ei meidän poikien äitienkään tarvitse olla kovin huolissaan, löysin mä taas muutaman pojallekin sopivan ihanuuden.

Reimatec® Fella

Reimatec® Hian / Reimatec® Huugo

Nojoo, ennenkuin tämä lähtee taas ihan käsistä taidan lopettaa tuolla haahuilun ja mennä takaisin niille Facebookin kirppareille! Mutta ihan totta, te joilla on (mieluiten pyöreä) tyttölapsi jolle etsitte haalaria - joko pakkaselle tai kurakeleille, menkää äkkiä pian tonne Reimashopiin! Siellä on just menossa hullut alet ja monen hyväksi toteamia superhaalareita saa ihan typerän halvalla!

Nämä haalarit on tosiaan kaikki ihan sekaisin sekä talvi- että välikausihaalareita, otin vain niitä söpöjä ilman mitään realistisia ajatuksia! En usko että uskallan ostaa Lucakselle talvihaalaria ennen syksyä, koska koko menis ihan satavarmasti pieleen. Mutta jos joku uskaltaa, niin ostakaa! Halvalla lähtee! Nyt mun pitää varmaan siirtyä etsimään jostain Molo Kidsin jälleenmyyjää, se kun kuulemma sopis Lugin vartalolle! Enhän ole ainoa haalarifriikki, enhän?! Adios!

Bloggaaja, älä erotu!

Mammablogeissa on kierrellyt nyt muutaman päivän ajan leikkimielinen "Oletko supermammabloggaaja?"-testi. Tiesin jo ennen testin lukemista etten kuuluisi tähän kastiin mitenkään, koska vaikka luen paljon suomalaisia mammablogeja, en silti ymmärrä suurinta osaa kirjoittajien hehkutuksista jotain vaatetta tai tavaraa kohtaan.

Tänään tekstin kuvituksena toimii mustelmaposkinen (ei, en tiedä mistä se(kään) on peräisin) itse tosi siististi syövä aamupalasankari!

LAPSESI OMISTAA SEURAAVISTA TAVAROISTA:

[  ] Sophie the Giraffe

[  ] Ainun ensipupu

[x] Brion taaperokärry

[  ] SkipHop-leluja

[  ] Lamaze-leluja

[  ] BabyBjörn-sitteri

[  ] Mitä tahansa Färg&Form-merkkistä

[  ] Manduca TAI Tula

[  ] Stokken Tripp Trapp-tuoli

+ ainakin yhden vaatteen seuraavilta merkeiltä:

[  ] Polarn o. Pyret

[  ] Mini Rodini

[  ] Newbie

[  ] Pomp de Lux

[x] Me & I

Niin. Vaatteista en sano mitään, koska niistä olen kirjoittanut jo moneen otteeseen, esimerkiksi täällä. Paitsi että noi lasten "merkkivaatteet" on musta melko rumia, on niitä myös kaikilla. Musta on paljon kivempi että Lucaksella on erilaisia vaatteita kuin muilla, täällä paikalliset ihastelee suomalaisia kuoseja ja sitten taas finskeille on hauska näytellä paikallisia vaatteita!

Moni pitää noita suosittuja merkkejä tottakai kauniina, mutta en tiedä olisiko niitä kaikilla jos ne eivät olisi niin suosittuja. Jos esimerkiks Mini Rodinin kuosit koristaisivat jotain markettirutkuja, niitä tuskin bongaisi joka blogista. Eikö erilaisuus olekaan rikkaus? Olenko muka ainoa josta on kivaa kun jokaiselta ei löydy samanlaisia vaatteita kuin omalta beibiltä?

Tavarat ymmärrän paremmin, koska jos lukee monesta blogista paljon hyviä käyttökokemuksia jostain lelusta tai tarvikkeesta, on sellainen myös kiva ostaa kun tietää että ostos tuskin tulee olemaan turha! Esimerkiks noista Lamaze-leluista olen lukenut monta ylistystarinaa ja ihan hyvin voisin itsekin sellaisia ostaa.

Mutta ehkä se on se ero - mä ostaisin jonkun tavaran sen käytännöllisyyden vuoksi, joku ostaa niitä ihan vain siksi koska kaikilla muillakin on. Esimerkiksi taaperokärryä valitessani päädyin monia vaihtoehtoja punnittuani lopulta Brioon, koska siitä luin eniten hyvää ja se oli mun mielestä kaikista sievin.

MAMMABLOGGAAJAN ELÄMÄ JA TEOT

[  ] miehesi kulkee blogissa nimellä Isi tai Isimies

[x] olet naimisissa tai häät ovat vähintäänkin suunnittelutasolla

[  ] olet osallistunut ainakin yhteen mammamiittiin blogiurasi aikana

[x] kirjoitat blogiin kuukausikatsauksia lapsesi kehityksestä ("Mussukka 1 kk, Mussukka 2 kk jne.)

[  ] jos olet raskaana, kirjoitat tasaviikkopostauksia!

[x] ja vauvan synnyttyä tietenkin synnytyskertomuksen

[  ] olet toteuttanut blogissa vähintään yhden yhteistyöarvonnan

[  ] ...ja vähintään yhden kysymyspostauksen

[  ] teet Instaweek-postauksia

[  ] sinulla on meneillään laihdutuskuuri tai elämäntaparemontti

[  ] blogillasi on Facebook-sivu

Tämäkin on vähän huono mulle, koska en oikein nykyään enää tiedä kenelle tätä blogia itseni jälkeen eniten kirjoittelen - Suomitutuille vai teille muillekin "tuntemattomille" lukijoille! En mitenkään tietoisesti pyri välttämään mitään joka blogissa näkyviä juttuja, mutta en myöskään tykkää tehdä kaikkia asioita samanlailla kuin kaikki muut, ihan vain koska ne on in.

"0-8 pistettä: Aloittelija

Olet vasta pääsemässä bloggaamisen makuun tai välttelet tietoisesti äitibloggaajien kliseitä. Ehkä haluat kulkea omia teitäsi, ehkä et vain tiedä mikä on blogimaailmassa pinnalla juuri nyt. Aloita vaikka nyt ensiksi liittymällä Facebookin Äiti Bloggaajat-ryhmään - sieltä löytyy vertaistukea.

9-17 pistettä: Wannabe-mamma

Olet hoksannut muutaman blogimaailman kirjoittamattomista säännöistä, mutta vähän on vielä matkaa huipulle. Osaat jo tunnollisesti valokuvata kaikki ostoksesi ja postata blogiin, ja seasta löytyy sekä Polarn o. Pyretiä että Cittarin alepotkareita. Nyt vain äkkiä järkkäämään arvontoja ja blogimiittejä...

18-25 pistettä: Supersopuli

Olet äitibloggaajien eliittiä! Namedroppailet merkkien nimiä sujuvasti keskustelun lomassa ("Mussukka, älä tahraa niitä Rodineja!") niin ettei keneltäkään jää huomaamatta että teiltä löytyy kaikki tavarat jotka ovat tällä hetkellä in. Et löydä hetken rauhaa instaweek-postausten, kuukausikatsausten ja rakas joulupukki-näitä-kamoja-haluamme-seuraavaksi-kollaasien keskeltä. Pitäisikö jossain välissä muka ehtiä kirjoittaa jotain ihan tavallisiakin tekstejä...?"

Mähän keräsin pisteitä hurjat viisi, joka olikin musta ihan maksimaalinen summa! Testi oli siis tosiaan ihan leikkimielinen ja kieli poskessa tehty, mutta kyllähän se aika paljon kertoo - jos tahdot olla "eliittiä", sulaudu massaan, älä erotu!

Haha, mä olen enemmän kuin mielelläni täällä aloittelijakastissa ja hihittelen joka blogista löytyville blogimaailmassa pinnalla juuri nyt-asioille! Toki jos tahdotte antaa jotain palautetta joka ei liity eliittitavaroihin, niin kertokaa, kyllä mä kiltisti kuuntelen vaikka en välttämättä lupaakaan niin tehdä! Ciaoo!

Luukku 16: Kengätön kakara

Miksei Lucaksella ole kenkiä jalassa? Eikö sillä ole kenkiä? Tällaisia kysymyksiä saan melkein joka päivä joltakin tutulta. Ajattelin nyt vastata ihan oikein erillisen postauksen muodossa, jotta ihmettelijöiden ei tarvitsisi enää ihmetellä!

Stefan ei puutu Lucaksen pukeutumiseen kovin paljoa. Se laittaa kiltisti ne vaatteet mitkä valitsen (pakko valita, koska sen väriyhdistelmät on aina ihan hirveitä) ja kysyy usein ulos lähdettäessä mitä Lucakselle laitetaan päälle, mä kun tietysti tiedän paremmin millä vaatetuksella se pärjää missäkin kelissä. Kenkäasiassa se on kuitenkin ollut ehdoton - ei kenkiä lapselle, joka ei vielä osaa kävellä.

Se lukee mielellään faktatietoa lastenhoitoon liittyen ja ottaa selvää asioista. Internetin ihmeellisestä maailmasta se oppikin, että taaperon jalka voi kärsiä siitä, kasvaa vääristyneeksi, jos sille tungetaan kengät jalkaan liian aikaisin ja usutetaan liikkeelle. Liian aikaisin tarkoittaa siis aikaa, kun lapsi ei osaa vielä kunnolla kävellä.

(Osaan myös juosta tukka hulmuten...)

Lucas oppi pari viikkoa sitten kävelemään ja tallusteleekin sisällä kokoajan, se ei konttaa enää juuri ollenkaan. Jos se konttaa ja siltä kysyy eikö se osaakaan kävellä, nousee se heti pystyyn. Ulkona se ei kuitenkaan suostu oikeastaan edes seisomaan yksin, saati kävelemään, tuettuna se kävelee jonkin verran. Olettaen ettei sillä ole kengät jalassa, vaan sellaiset toppatossut.

Jos sillä on kengät jalassa, ei se ulkona lumessa konttaillessaan oikein pysty liikkumaan yhtä vapaasti kuin tossujen kanssa, vaan se jää ihmettelemään että mitkä ihmeen kovat töppöset sen vauhtia hidastaa. Toki nuo talvikengät on vähän korkeavartisemmat, joten ihan ymmärrettävää että ne haittaa menoa. Ehkä se sen sukkaviha hankaloittaa myös sellaisten kauheuksien hyväksymistä.

Koska Lucas ei ole tosiaan aiemmin osoittanut kiinnostusta kävelemiseen, on ensikenkien osto jäänyt odottamaan aikaansa jotta voidaan varmasti ostaa oikean kokoiset, lahjoina saatuja ja mun kaverin pojan vanhoja meillä on vaikka kuinka. Ensikengäthän ei saisi kuitenkaan missään nimessä olla jonkun vanhat, joten nyt meillä olisikin edessä kenkien osto!

Mitähän mamit suosittelisivat tällaisille talvikeleille ensikengiksi? Huomio: niiden ei tarvitsisi kuitenkaan olla mitkään arktisessa -40 asteessa lämmittävät superkengät, koska meillä kylmä tarkoittaa -10°C. Ihan tavalliset, hyväksi havaitut talveen sopivat kengät, joilla on hyvä opetella kävelemään myös siellä ulkona. Sen olen kuullut että lasten ensikengät on kalliita!

Ehkä me mennään jo huomenna sovittelemaan popoja, koska Innsbruckin kurkkunenäkorvatohtori perui TAAS Lucaksen huomisen kontrolliajan. Soitin tänään varmistaakseni onkohan herra paikalla, mutta vastaanoton täti kertoi hänen olevan lomalla. LOMALLA! Just viime viikolla siirsivät ajan tälle viikolle, eivät sitten silloin muka tienneet että tohtori lähteekin lomalle!

No, ei haittaa, Stefanilla on niin kiire duunissa että sillä on vain yksi vapaa tällä viikolla joten kiva vaan ettei sitä tarvitse kuluttaa lekurireissuun. Tosin olis ollut kiva käydä Innsbruckin joulumarkkinoilla, mutta onhan niitä meilläkin! Nyt ruuanlaittoon, kertokaahan niitä suosituksia kiitooos! :)

Talvitamineet!

Mulle kävi vähän hassusti Lucaksen talvivaatteiden kanssa! Yksi toppahaalarihan meillä jo oli, mutta olin kokoajan sillä mielellä että Lucas tarvitsee vielä toisenkin. Ei todellakaan miksikään "kauppahaalariksi", joita monet äidit ostavat beibeille ihan vain turhamaisuuksissaan - tosin myönnän, en mäkään tahtois viedä Lucasta ihmisten ilmoille missään likaisessa rikkinäisessä rymyhaalarissa, mutta en todellakaan myöskään ostais 200 euron haalaria vain sitä varten että sitä voi kauppareissuilla esitellä muille ihmisille, mutta leikkiä sillä ei voi ettei jälleenmyyntiarvo laske.

Turhamaisuuden sijaan mulla ykkössyynä oli sää. Täällähän talvet on tosiaan enemmän kosteita kuin kylmiä koska aurinko lämmittää niin hurjasti jolloin myös lumi sulaa, joten on sitten kiva että jos tahtoo mennä päivän aikana useammin kuin kerran ulos niin on aina kuiva haalari valmiina. Ja mehän halutaan! Mutta tosiaan, tahdoin ainoastaan toisen haalarin sen meidän perintöpuvun lisäksi, mutta nyt kävikin niin että niitä onkin yhteensä kolme! Minä, fiksu antimaterialisti, sorruin kolmeen!

Facebookin kirpparilta bongasin ihan täydellisessä kunnossa olevan Reimatecin. Tämä ei nyt oikein sopinut mun "en halua mitään tummaa"-vaatimukseen, mutta kun halvalla (40 euroa) sai niin oli pakko, Reimatecit on laadukkaita! Ja onhan tossa vähän keltaista, haha. Tässä miinuksena on se, että tämä on tosi leveä, eli tehty pulleille lapsille eikä Lucaksen kaltaisille hoikkiksille. Mutta tästä tuli heti Stefanin lemppari, musta noi örkit on kyllä enemmän söpöjä kuin miehekkäitä!

Mun sisko ja äiti ilmoittivat löytäneensä niiltä töistä ihan Lucaksen näköisen haalarin, eli tämän Muumin. En oikein osannut sanoa tahdonko sitä ennenkuin näen sen jonkun päällä (sisko kyllä ehdotti jospa tunkisi 3-vuotiaan tyttärensä siihen ja ottais kuvan), joten mami toi sen näytille tänne tullessaan. Ja olihan se söpö! Ja älyttömän halpa (alennuksien kera 25 euroa), joten olihan sekin tietysti pakko ottaa... Tämä on varmasti ainoa laatuaan täällä päin, täällähän kukaan ei ole koskaan edes kuullut Muumeista. Tässä on myös tosi söpö pehmeä karvahuppu!

Ja sitten oli vielä tämä kaverin pojalta peritty Lindexin toppahaalari (Lucasta ei kiinnostanut tossa vaiheessa enää poseerata). Tuo on musta ihan tosi paksu ja ei ehkä ihan niin joustava kun noi kaksi edellistä, mutta varmasti tulee tarpeeseen, ehkä meilläkin on tänä talvena taas oikein kylmiäkin päiviä! "Taas"... Juurikin tämän kyseisen haalarin entinen omistaja on samanlainen hoikkis kuin Lucas ja mun kaveri sanoikin että Molo Kids on ehkä ainut mikä sopii oikeasti hyvin tollaisille kapeille vartaloille.

Oikealla talvikuteisiin liittymättömänä bonuksena on vielä Lindexin Muumijumpsuit jota metsästin ikuisuuden netistä, mun kaveri kävi Helsingissä kysymässä liikkeistäkin ja olin jo menettänyt toivoni, kunnes joku Facebookin kirpparilla sitä mulle tarjosi! Ja onhan se ihana, kannatti nähdä kaikki se vaiva ♥ ! Tosi harvoin saan pakkomiellettä jostain vaatteesta, mutta tämä oli kyllä sellainen, varsinkin kun en löytänyt mistään mitään kivoja jumppereita.

Kuvat on vähän miten sattuu otettuja, koska en tosiaan pysty yhtään katsomaan mistä otan kuvaa koska näyttö on ihan valkoinen. Ehkä se taas pian toimii tai ehkä mä vielä joskus raaskin ostaa jonkun paremman kameran! Ehkä saitte kuitenkin vähän selvää ja jos saitte niin mitä tykkäsitte tällaisen pihin mamin valikoimista kuteista? Ootteko tehneet halvalla hyviä löytöjä vai ostaneet suosiolla uutta, kallista ja laadukasta? Nyt pitää mennä, Lucaksen Lena-serkku on mummolla kylässä ja pojat meni jo edeltä, ciaooo :) !

Haalariviha!

Mun haalarihelvettini on jatkunut kohta kuukauden päivät! Mikään ei miellytä silmää niin paljoa, että tahtoisin siitä maksaa sellaista hintaa mikä siitä pyydetään! Välikausihaalarin löysin vihdoin ja sen tilasinkin jo. Talvihaalari on kuitenkin aivan järkyttävä murheenkryyni, onneks sillä ei ole vielä niin kiire koska a) jos edellisvuosiin on luottaminen niin talvi ei vielä muutamaan kuukauteen tule ja b) Lucaksella tosiaan on kyllä jo yksi toppahaalari jos se nyt sittenkin päättääkin tulla.

Viime talvenahan mun ei tarvinut edes miettiä koko asiaa, koska mun kaveri oli ostanut Lucakselle kamalan kasan lahjoja, mukaanlukien toppahaalarin! Se oli ihana H&M:n ihan joku perus babyhaalari, jota ihmeellisempää Lucas ei todellakaan olis tarvinutkaan koska se vaan kölli vaunuissa. No ja okei, meidän pakkasetkin on toki vähän eri luokkaa Suomen kanssa, viime talvenahan kylmin oli -17 astetta ja se oli jo tosi kylmä... Me pärjättiin siis näillä viime talvi.

Tänä talvena tahdon kuitenkin jonkun kunnon haalarin, koska Lucas on tosi mielellään pihalla. Se meidän ensimmäinen, kaverin pojalta peritty, toppahaalari on ehkä Lindexin (muistaakseni, en voi mennä nyt tarkastamaan) eli teknisiltä ominaisuuksiltaan ei ehkä ihan mikään parhain. Tai mistäpä minä testaamatta tietäisin, mutta vaikuttaa ainakin siltä että jos sen kanssa istuu kauan lumipenkassa ei se vielä seuraavanakaan päivänä ole kuiva. Olisinko (olisinpa) väärässä, onko Lindexin talvihaalarit laadukkaita?

Meillä ei ole mitään kuivausmahdollisuutta, siis jotain kaappia tai saunaa (kuivaako joku jotain saunassa?) tai muuta vastaavaa. No en mä edes tiedä saako niitä haalareita laittaa kuivauskaappeihin, näitä yli 200 euron Mini Rodineita tuskin ainakaan. Ja ei, tollaisesta en kyllä haaveile vaikka se olis halvempikin, noi ei vaan jotenkin kolahda muhun, aika kamalia kuoseja. Enivei, toiseen talvihaalariin panostan siis kyllä mielelläni, koska tahdon oikeasti laadukkaan haalarin, josta ei tarvitse pelätä tuleeko beibi kipeäksi kun se päästää kylmyyden ja kosteuden heti läpi.

En vain tosiaan ole löytänyt kuin ihan muutaman hassun mikä kolahtaa! Kaikki poikien haalarit on älyttömän tummia, en tykkää. Tytölle sen sijaan olisin löytänyt jo vaikka kuinka monta söpöläistä, mutta poikien haalarit on tosi tympeitä! Tässä kuitenkin ne pari suosikkia, niistä about sadastatuhannesta jotka olen nähnyt.

Reimatec® Tanke

Reimatec® Temper

Name It Mini Storm Snowsuit

Legotec Jacob

Racoon Baby Boy

Reimatec® Marty

Color Kids Karno

Jos merkkiä tai hintaa ei katsota niin mikä on teidän suosikki? Se, kenellä on tyttö, kuvitelkoot nämä jonkun pojan päällä! Näistä osa sopii mun budjettiin, osa ei. Milloin alkaa talvihaalariale, vasta keväälläkö? Eikös ennen joulua ole kaikenlaisia aleja? Mikä haalari teillä on tänä talvena?

Material/essen.

Internet on ihana paikka! Varsinkin Amazon.de, sieltä voi tilata kotiin kannettuna IHAN mitä tahansa lastentarvikkeista salmiakkiin. Jälkimmäistä en ole kyllä vielä tilannut, koska veikkaan että tulis halvemmaks laittaa jonkun finskin tilille rahaa ja käskeä sitä ostoksille sekä postiin, mutta se on varmaan vähän liian työlästä. Ehkä mä myös jaksan taas odottaa vielä pari kuukautta - mami, sen mies ja niiden kaveripariskunta tulee lokakuun puolivälissä muutaman päivän lomalle yksivuotiasta Lucasta katsomaan :) !

Enivei, saksalainen Babymarkt petti mut eikä suostunutkaan toimittamaan tavaroita Itävaltaan. Joten piti taas kääntyä Amazonin puoleen, josta tällä viikolla tilattiinkin vähän kaikkea tarpeellista. Siis oikeasti tarpeellista, mähän en mitään tarpeetonta koskaan haali!

Uusi turvaistuin! Nimeltään Kiddy Phoenixfix Pro 2, 9-18 kiloisille. Tämä oli voittaja kaikissa itävaltalaistenkin (täällä on vähän tiukempaa kuin Suomessa - äiti: sun autolla ei sais ajaa täällä ollenkaan ja Anna: ei myöskään Chryslerin renkailla) liikenne- ja autoliittojen sun muiden tekemissä testeissä ja turvallisuuskokeiluissa, joten oli aika simppeli valinta! Varsinkin kun se sattui olemaan vieläpä tarjouksessa ja maksoi "vain" 190 euroa. Nojoo, tämmösessä asiassa me ei säästetä, muissa sitten!

No se taaperokärry! Jee! Tämä musta oli viisi euroa halvempi kuin punainen joten tietysti se kotiutui meidän pihitalouteen! Lucas ei ole vielä oikein tajunnut sen käyttöä, vaan työntelee sitä kontaten. Ja ilmeisesti kumartelee Mekkaan päin, tai jonnekin päin. Alaoikeassa kuvassa se taputtaa itselleen kun kärry osui seinään... Jarru piti kiristää tiukimmalle, koska se työntää sitä oikeasti TOSI lujaa ja mamia pelottaa! Onko olemassa termiä juoksukonttaus? Pikakonttaus? Lucas Bolt!

Tällä viikolla tuli myös muutakin paitsi tilauksia - minun ihana kummitätini lähetti paketin! Mulla on ens viikolla synttärit, mutta koska en muistanut edes koko asiaa (näin vanha kun jo olen, byhyy) luulin siellä olevan jotain Lucakselle (kuten aina) ja avasin sen heti ups... Mutta oli siellä pojillekin jotain, esimerkiksi uusi Puppe-kirja, jee! Muumit ja Puppe on mun all time favouriteja, niitä kun on itsekin lukenut/katsonut pienenä niin paljon. Onni on noin ihana kummitäti, kiitos vielä ♥.

Lucas (kuten lukemieni blogien mukaan näköjään aika moni muukin tollanen minitonttu, haha) on alkanut vähän nirsoilemaan syömisen kanssa, eikä oikein suostu syömään muuta kuin omin sormin. Onneks edes niin! Mun oli eilen pakko käydä ostamassa tommonen muovinen ruokalappu jonne se ruoka voi rauhassa putoilla (yritin googlettaa, en löytänyt sen oikeaa nimeä :D), koska muuten joudun putsaamaan lattian viidesti päivässä. Sieltäkin on Lugin mielestä ihan hyvä syödä, oli se sitten paprikapastaa, lohiporkkanaperunasössöä tai jauhelihapuikkoja, joita just tein! Varsinkin ne oli herrrkkua!

Nyt mä alan odottelemaan josko Lucas pian heräis jotta päästäis ulos, koska sade on hetkeks tauonnut! Onneks tuossa muutaman sadan metrin päässä on leikkikenttä jonne pääsee keinumaan, joten kun sade pian taas jatkuu niin voidaan kipittää äkkiä takasin kotiin. Tiistaina pitäis myös pitkästä aikaa kipittää Innsbruckiin tapaamaan meidän kurkkunenäkorvatohtoria, nyt adiooos!

Torstain toiveita!

Kuva cdon.fi

Lucas tahtoo taaperokärryn! Tai siis, Lucas tarvitsee taaperokärryn koska tällähetkellä se yrittää kävellen työnnellä leikkikaartaan ympäri kämppää (ei, siinä ei ole renkaita alla). Puinen vai muovinen? Puinen on kuulemma tukevampi ja kauniimpi, mutta muovinen pitkäikäisempi, sitä kun voi käyttää myöhemmin myös ulkoleikeissä. Jarrumekanismi on ehdoton, mutta mitä muuta pitää ottaa huomioon?

Racoon Baby Boy Rainsuit, Kuva ballot.valmiskauppa.fi

Lucas tahtoo kurahaalarin! Okei, Lucas ei välttämättä tarvitse kurahaalaria, koska Itävallan syksy ei yleensä ole kovin kurainen. Mutta jospa tänä syksynä normaalista poiketen sataiskin tosi paljon ja joka paikka olis märkä? Sillon olis hurjan kiva että olis joku tollanen oikein söpö haalari joka päällä vois konttailla ympäriinsä niljakkaassa maassa syömässä kiviä ja limaista nurmikkoa. Joo, mami toiveajattelee että Lucas muka liikkuis parin kuukauden päästä edelleen kontaten... Olis se kätevä vaikka kuivalla hiekkalaatikollakin!

 

Kuva kauppa.jesperjunior.fi/

Lucas tahtoo toppahaalarin! Meillä on kyllä yksi, mun kaverin pojan vanha (kuten monet muutkin Lucaksen vaatteista), mutta se on tosi tummansininen ja mä himoitsisin jotain vähän vaaleampaa, esimerkiks tota ylläolevaa Jonathania. Ei, mä en tunne mitään haalarimerkkejä, mutta tuo oli oikeastaan ainut söpö minkä löysin! Voihan talvella käyttää vaaleampaakin, lumihan on puhdasta? Lucas on sellainen pihahirmu että kaks haalaria vois tulla oikeasti tarpeeseen!

Kuva amazon.de

Lucas tahtoo lelulaatikon! Tällähetkellä sen lelut majailee entisessä ostoskorissa (entisessä siksi, koska Stefan hajoitti sen sullomalla sitä kaljakorin kanssa vierekkäin auton takaluukkuun, ei mahtunut), mutta se on niin hutera että mua aina pelottaa kun Lucas heiluttelee sitä seisoessaan. Ja olishan tollainen paljon nätimpikin kuin punavihreä muovinen kori jossa lukee Interspar! Nämä sekä nämä oli musta ihan supersöpöjä, niitä voi laittaa päällekäin niin monta kuin tahtoo!

Lisäksi mami tarvitsee ehdottomasti (nyt piti käydä Ikean sivulta tarkastamassa suomenkielinen nimi) kaapin- sekä laatikonsalpoja! Tyhjensin aikaa sitten olkkarin pöydän tavarat juurikin niihin laatikoihin sekä kaappeihin, jotka Lucas oppi nyt sitten avaamaan. Mitä te suosittelisitte, mitkä toimii?

Mami tarvitsee myös jäitä hattuun, talosuunnitelmat alkaa olla sillä mallilla että keväällä pitäisi ihan oikeasti aloittaa remontti. En malta odottaa että pääsen sisustelemaan (rahan- sekä omien kykyjen käyttö sallittua: en aio sisustaa, vaan aion sisustella), varsinkin Lucaksen huoneeseen mulla on ihan liikaa kaikkia ihania ideoita joita en mitenkään voi kaikkia toteuttaa. Okei, nämä oli musta jo vähän turhan övereitä.

Nyt tarvitaan isi äkkiä kotiin että mami sulkee internetin ihmeellisen maailman ja alkaa katsomaan pelottavaa Harper's Islandia. Meidän paras kamera on edelleen rikki, toiseksi parhaan laturi on kadonnut (oon satavarma että se on jäänyt Suomeen, mutta kukaan ei myönnä nähneensä sitä) ja kolmas on tosi hidas enkä oikein jaksa käyttää sitä joten Lucaksen kuvia on turha odotella. Se on kuitenkin yhtä söpö kuin ennenkin, varsinkin kun sen pisimmät suortuvat on alkaneet kihartua! Aaaww adiooos ♥ !

Materiavinkkejä a'la meidän perhe.

Juttelin tuossa taannoin erään ensiodottajan kanssa (tietänet kuka, terkkuja :D) ja muistin kuinka hankalaa se silloin olikaan kun ei tiennyt mistään mitään, mitä kannatti hankkia etukäteen ja mitä ei. Kirjoitin tähän jo "tietysti kaikki välttämättömyydet - turvakaukalo autoon, vaatteita" mutta jouduin poistamaan sieltä kaiken, koska nykyään löytyy ihmisiä jotka eivät pidä edes vauvalle juuri mitään välttämättömyyksinä. Joku ekohippi ei ehkä edes pue vauvaansa vaatteisiin, vaan käärii joihinkin harsoihin. Mutta sairaalasta sen babyn on tultava kuitenkin autolla turvakaukalossa kotiin, joten olkoot sitten se ainut välttämättömyys.

SÄNKY + PETIVAATTEET

Jos tietää jo ennen vauvan syntymää tahtovansa että koko perhe nukkuu yhdessä, niin tokihan joku dorka saattaa jättää sängynkin hankkimatta (siksi dorka, että perhepeti ei halusta huolimatta ehkä silti toimi ja silloin on ihan kiva että on joku paikka missä baby saa uinua). Suomessahan saa äitiyspakkauksen ja vauvan voi laittaa sinne, täällä ei moisia herkkuja jaeta. Me ei ikinä tahdottu perhepetiä, vaan Lucas nukkui heti alusta alkaen omassa pienessä kehtosängyssään, josta siirtyi sitten noin puolivuotiaana pinnasänkyyn.

VAUNUT JA KANTOHÄRVELIT

Vaunujakaan ei jokainen hanki, koska "ei ennenvanhaankaan ollut vaunuja, lapsi kannetaan kantoliinassa". Normaalisti kuitenkin ihan ehdoton, niin myös meillä. Kantoliinaa voi käyttää kuinka pienestä asti, en tiedä, joten kai sen voi etukäteen hankkia (asiantuntevaa eikö :D). Mutta jos meinaa kantorepun ostaa niin kannattaa odottaa siihen saakka kunnes baby on maailmassa, on helpompi testata sitä niin että myös kyytiläinen on mukana!

(oon ottanut kuvaa mun ihanista siivous- ja pakkausyrityksistä, mut hei on se hoitopöytäkin siinä :D)

HOITOPÖYTÄ

Tätä ei oikeasti tarvitse, mutta kyllä se on vaan ihana, vauva on juuri oikealla korkeudella hoitotoimenpiteisiin! Baby tietää yöunien kohta koittavan kun tekee aina ne samat iltahommat hoitopöydällä, siinä ne on kiva tehdä pitkän kaavan mukaan kun ei tarvitse olla itse missään vänkäasennossa. En muutenkaan ennen tykännyt vaihtaa vaippaa esimerkiks sohvalla, mutta nykyään se on jo täysin mahdotonta koska Lucas ei oikeasti pysy paikallaan edes sitä hetkeä että saat vaipan kiinni, paitsi hoitopöydällä. Meillä siitä saa myös irroitettua "hoitopöytä"-osan kun se käy tarpeettomaksi, jolloin siitä tulee ihan tavallinen hylly tai mikä lie. Muovinen alusta on lisäksi ehdoton, Lucas ainakin pissi siihen hyvin mielellään!

KIETAISUBODYT

Ainakaan Lucas ei pienenä juurikaan tykännyt siitä kun vaatteita vedettiin pään kautta, joten nämä oli meidän newbornille ihan maailman kätevimpiä, tykkäsin paljon enemmän kuin normibodyista!

Kuva tiiperotaapero.fi

IMETYSTYYNY

Kokeilin näitä sairaalassa (kätilö näytti oikein eri tyylejäkin) mut ei ollut kyllä mun juttu. Onhan se ihan söpö, joo, mutta turha. Mulle paras imetysasento oli rennosti puolittain makaaminen sohvan divaaniosassa jalat suorana yksi sohvatyyny babyn pään alla. Ja mä imetin kauan!

KORVIKETTA + PARI TUTTIPULLOA

Niin, siinähän voi käydä myös niin että imetys ei välttämättä onnistu vaikka kuinka tahtoisi. Sen varalle on hyvä olla korviketta vähän jemmassa! Pieniä tuttipulloja ei kannata ennen vauvan syntymää hamstrata kovin paljoa, koska jos se imetys onnistuu niin ne on myöhemmin sitten tosiaan liian pieniä!

RINTAPUMPPU

Jos mamilla on monta kertaa viikossa jotain pidempää menoa, niin ehkä silloin ihan kiva, tai jos isi tahtoo myös osallistua syöttämiseen mahdollisimman usein, niin silloin on tietty kivempi että on omaa maitoa. Mutta meillä kyllä riitti korvikkeen antaminen niinä kertoina kun en ollut maisemissa. Jos täysimettää, niin silloin kun vauvalla on ruoka-aika on myös tissit täynnä joten on aika sama ootko kotona pumppaamassa vai imetätkö? Jos imettäminen on tylsää niin se pumppaaminen on vielä paljon tylsempää!

(näin voi käydä jos Lucas istuu heti syömisen jälkeen :D)

HARSOT JA RASVAT YMS.

Lucas puklaili pienenä ihan älyttömästi ja meillä sotkeentui päivässä joku tuhat harsoa. Nyt se on onneksi vähentynyt, mutta niitä menee silti edelleen jonkinverran, Lucas on aikamoinen kuolapelle. Rasvoja meillä ei käytetty vaippa-alueelle ollenkaan, sen sijaan ihan tavallinen manteliöljy oli se ykkösjuttu ja nykyään käytetään ihan tavallista babyöljyä. Mun rasvaa sekä sinkkirasvaa ollaan käytetty pieniin ihottuman tapaisiin läiskiin taipeissa. Talkkia ei kokeiltu ikinä, musta se vaikuttaa jotenkin epäilyttävältä... Korjatkaa mun epäilyksiä!

ITKUHÄLYTIN

Me ostettiin meidän itkuhälytin, baby phone, vasta muutama kuukausi sitten. Ja ostettiin vahingossa muuten sellainen malli, että vauvan osan täytyy olla kokoajan kiinni seinässä! Enpä tajunnut ostohetkellä sitä tarkastaa, Keski-Euroopassahan ei todellakaan ole normaalia laittaa lasta ulos nukkumaan, hyvä ettei ihmiset poliisille soita. Näin kesällä se ei tosin haittaa, koska on niin kuuma että Lucas nukkuu aina sisällä. Oikein kätevä kapistus, jos babyn nukkuessa tahtoo viettää lämpöisiä iltapäiviä ulkona auringossa viileän kämpän sijaan tai iltaisin istua terassilla.

KYLPYTARVIKKEET

Vauvan kylpyamme on taas yksi niistä must have-jutuista. Tämäkään ei tietenkään ole pakollinen, voihan sitä vauvaa kylvettää vaikka vadissa tai lavuaarissa, mutta mun mielestä kätevä. Vielä kätevämpi olis varmasti ollut sellaisen telineen kanssa, koska jos amme on lattialla on asento kaikkea muuta kuin mukava... Mutta meni se ilmankin! Lisäksi on olemassa se kylpytukikin, mutta ei me kyllä sitäkään kaivattu. Meidän amme on peruja Lena-serkulta ja siinä on myös "jarrupohja", joka on nyt tosi kiva kun Lucas osaa jo itse istua. Lisäksi myös lämpötilamittari vedelle on ainakin mulle tosi kätevä, koska en osaa yhtään arvioida kuinka kuumaa tai kylmää vesi on! Tykkään myös hupullisista pienistä babypyyhkeistä, kuvassa Lucaksella on itseasiassa mun vanha pyyhe. :)

SITTERI

Pikkuiselle varmaan aika kätevä. Meidän sitteri oli myös peruja Lena-serkulta ja se oli jotenkin tosi "istuma-asennossa", eikä sitä voinut säätää, joten aloin käyttämään sitä vasta noin kolmen kuukauden tienoilla. Se oli semmoisessa telineessä jota pystyi keinuttamaan, ihan kätevä siihen saakka kunnes Lucas tahtoi opetella liikkumaan, sen jälkeen se suostui olemaan siinä ainoastaan syödessään.

LEIKKIMATTO

Meillä ei ollut Lucakselle ennen mattoa ollenkaan, vaan se kelli lattialla aina viltillä. Luna-serkun perintömatto saapui meille Lucaksen ollessa puolivuotias, jolloin se harjoitteli ryömimistä jonka opittuaan se ei enää suostunutkaan olemaan hetkeäkään paikallaan saati pysymään matolla. Eli kannattaa hankkia matto vähän aikaisemmin jos semmoista mielii! Se on meillä edelleen kyllä aina päivät lattialla, koska jos Lucas ei ole liikkeellä tai pahanteossa niin se aina kellii siinä ja leikkii leluillaan. Ja mä tykkään makoilla siinä sen kanssa!

Vauvoille on lukemattomia tarvikkeita joiden jokaisen hyödyllisyydestä on yhtä monta mielipidettä kun on äitejäkin. Joku tavara jota ylistän maasta taivaaseen, saattaa olla toiselle mamille aivan käsittämätön turhake ja toisinpäin. Tästä listasta olis voinut tulla paljon pidempikin, mutta koska Lucas herää hetkenä minä hyvänsä lopetan tämän tähän NYT :D !

Syöttötuolipuoli.

Lucas syö mielellään itse, mutta koska meillä ei ole syöttötuolia, on meidän sormiruokailu keskittynyt lähinnä naposteltaviin - babykekseihin, -riisikakkuihin, hedelmiin ja vihanneksiin. Ollaan kuitenkin syöty sormin lautaselta myös esimerkiksi raasteita ja pastaa. Lucas ei edelleenkään osaa istua täydellisesti ilman että ottaa tukea lattiasta, mutta aika hyvin kuitenkin, oppiminen kävikin tosi nopeasti! Syöttötuolin hankinta on nyt siis vihdoin ajankohtaista!

Nurtsilla ja lelulaatikossa, no problem!

Samalla tulee ongelma - millainen syöttötuoli? Mä himoitsin sellaista kaunista, siroa tavisyksilöä mitä Suomessa näkee usein, mutta täällä en ole mistään sellaista löytänyt. Joten help, millainen olisi kiva? Kätevä? Pitkäikäinen vai joku joka pitää pian vaihtaa uuteen? Sellainen, jossa vauvalla on "oma pöytä", vai niin että se syö oikealta pöydältä?

Kuva www.syottotuoli.com, about tällaista avattavaa kaveria mä olisin toivonut (eri värisenä tosin)!

Mutta tosiaan, suunnitelmaa pitää siis muuttaa. Minkä mallista suosittelisitte ensimmäiseksi tuoliksi, kannattaako heti ostaa joku kallis Trip Trap joka lupaa tuhat käyttövuotta? Olisiko sellainen pöytään kiinnitettävää pelkkä "istuin" vai ihan oikea syöttötuoli parempi? Musta tuntuu että semmoisen pelkän istuimen alta olis helppo siivota sotkut, Lucas on meinaan aika kova poika pudottamaan ruokaa joka paikkaan (kuten varmasti jokainen vauva on). Toisaalta taas ei sitä kunnon tuoliakaan ole kovin hankala siirtää.

Tällainen "istuin" olisi siis Stefanin mielestä kiva. Mun mielestä tää oli ensin kauheen ruma, mutta nyt kun oon miettinyt niin tää sopis kyllä meidän minikämppään aika hyvin, syöttötuolitkin kun osaa olla aika massiivisia...

Tuollaisista muovisista hirviöistä en tykkää yhtään! Enkä myöskään liiemmin tuollaisista kaksiosaisista kummajaisista, ne näyttää musta jotenkin keskeneräisiltä.

Nämä kolme miellyttää edes jotenkin mun silmää. Tuo keskimmäinen näyttää ehkä eniten Suomiklassikolta, mutta samalla myös jotenkin huteralta? En tiedä, kertokaa vinkkejä varsinkin tuosta pelkästä istuimesta, mä alan oikeasti nyt kallistua sen puoleen! Kaikki kuvat www.kika.com.

Nyt alan odottelemaan jospa Lucas kohta heräisi niin voitaisiin alkaa yhdessä siivoamaan! Stefan pääsee puoli seiskalta ja sillä alkaa LOMA! Huippua! Mutta nyt huspois pyykkejä levittämään, aamulla kun tällainen pieni termiitti oli taas pyykinpesussa, ciaoo :*