Lucas 6 kuukautta!

• Jokunen puolivuotias osaa jo kääntyä selältä vatsalleen. V
• Vauva tukee ylävartaloaan vankasti käsivarsiensa varassa ollessaan päinmakuulla. V
• Käsien koordinointi kehittyy, lapsi oppii taputtamaan. X
• Lapsi oppii siirtämään esineitä kädestä toiseen ja pitämään kiinni yhdestä esineestä samalla, kun hän kurottuu ottamaan toista. V
• Lapsi tekee kaikkensa päästäkseen liikkeelle joko pyörimällä, ryömimällä ja itseään vetämällä. V !
• Vauva on kosketusherkkä. Hän erottaa toisistaan märän ja kuivan sekä kylmän ja lämpimän. ?
• Tykkää leikkiä vedellä. V
• Vauvan muisti kehittyy ja yltää nyt noin kahden viikon päähän. ?
• Kiinnostus leluihin kasvaa ja vauva tutkii niitä entistä perusteellisemmin. V
• Tavaroiden heitteleminen lattialle on todella mukavaa, koska sillä on monia seurauksia. V
• Äänet ja äänteet kiinnostavat, mikä on tärkeä osta kielellistä kehitystä. V

Lucas ei pysy enää paikoillaan ollenkaan, paitsi ollessaan tosi väsynyt tai jännittynyt. Muuten se vaan pyörisi ja hyörisi, eikä sitä voi jättää sohvalle tai hoitopöydälle enää hetkekskään yksin. Nykyään se viihtyy lattialla jo paljon paremmin kuin ennen eikä ala heti mölisemään, vaan saattaa leikkiä leluillansa yksinkin pitkän tovin jos esimerkiks siivoon. Sen ryömiminen on edelleen sitä että takapuoli nousee korkeuksiin ja pää on lattiassa, mutta pääasia toki että eteenpäin pääsee, ei kai sillä tyylillä niin väliä. :D

Ollaan syöty jo vaikka ja mitä ja suurinta herkkua on tietysti hedelmä- ja marjasoseet. Jopa kaurapuuron kanssa ne on namnam! Oon tässä lopetellut pikkuhiljaa imetystä, ja Lucas saakin nykyään jo neljästi päivässä pullosta korviketta (joka täällä on muuten maailman ärsyttävin valmistaa). Imetän sen enää aamuisin ja iltaisin. Syödessä Lucaksella meinaa joskus aluksi olla vähän keskittymisvaikeuksia, ja varpaiden syöminen tuntuskin usein olevan paljon hauskempaa.

Syömis- ja unirytmi on mennyt nyt jonkinaikaa niin, että aamulla Lucas herää kuuden aikaan maidolle, jatkaa unia 7-8, yhdeksältä syödään puuroa ja maitoa, 12-13 välillä kasvis- tai lihasosetta ja maitoa ja sitten käydään yleensä unille. Huomio: yleensä. Välillä se ei tahdo nukkua ollenkaan, välillä se nukkuu puolesta tunnista kolmeen. Riippuen siitä monelta se herää vai onko se nukkunut ollenkaan, 15-17 aikaan syödään sitten kasvis- tai lihasosetta (ja maitoa), riippuen mitä ollaan syöty lounaaksi. Illemmalla syödään vielä hedelmäsosetta ja maitoa. 21-21.30 aikaan otetaan vielä kunnon satsi maitoa ja 21.30-22 välillä se käy yöunille. Ajat riippuu ihan siitä monelta se on aamulla syönyt ekan maitonsa ja miten se päivällä nukkuu, mutta yöunille se käy aina viimeistään kymmeneltä.

5 päivän ikäinen pieni ♥

Vaatteista menee edelleen muutama 62, vaikkakin bodyt on hihoista vähän lyhyitä. :D Muuten mennään 68:ssa. Herralla on yksi hammas edessä alhaalla ja toista meinaa pukata viereen. Niiden tuleminen on hyvin kurjaa, mutta pakkasessa viihtyneet purulelut vähän helpottaa. Muita kurjuuksia on se usein vieraana oleva väsymys kun ei päivisin aina malta nukkua. Kivaa sen sijaan on mm. alahuulen imeskely, huulten ja kielen pärisyttely niin että kuola lentää, pyörivän pesukoneen ja palavan takkatulen katseleminen, lelujen levittäminen ja sitten tyhjällä lelulaatikolla leikkiminen. Vaikka Lucaksellakin on tietysti huonoja hetkiä ja päiviä jolloin mikään ei ole hyvin, on se suurimman osan ajasta kuitenkin vain hirmuisen hyväntuulinen pieni poika, aivan ihana puolivuotias joka tekee maman ja isin joka päivä kovin onnelliseks ♥

Laatikkovideo!

Koska meitä molempia Lucaksen kanssa väsyttää, saatte ihkaekan videon. Iltana eräänä levitin pyykkejä, Stefan leikki Lucaksen kanssa sohvalla mutta Lucaksella oli ihan omat leikkinsä, kuten yleensäkin. Mä en tiennyt että Stefan kuvaa videota, joten anteeks toi mun takalistoni lopussa. :D Ja ei, Lucas ei oo koskaan (vielä...) pudonnut sohvalta, koska jompikumpi on kokoajan niin lähellä, vaikkakin nykyään se hengaileekin enimmäkseen lattialla. Ja kyllä, puhun ja laulan sille normaalisti kyllä aina suomeks, mutta välillä lipsahtaa saksaks kun sitä puhun kuitenkin kokoajan Stefanin kanssa. Mun lemppari on ehkä se kun se ottaa ton laatikon ekan kerran pois päästään. Maailman ihanin pieni rakkauspakkaus, joka täyttää huomenna jo puoli vuotta ♥

Sukulaispääsiäinen!

Huhhuh Toffee puuskahti, olipahan viikonloppu, kiitos isipapan ja isoveljen! Vauhtia piisas, mutta niiltä vaarallisilta tilanteilta onneks vältyttiin. :) Kelit oli huonot, joka tosin ei ollut mikään yllätys kun kyseessä oli noin lyhyt loma. Noo, onneks perjantaina paistoi sentään aurinko ja tottakai sitten oli ihan pilvetön taivas kun vieraat oli jo takaisin Suomessa. :D Harmi vaan et siellä oli vissiin vietetty ältsin nättiä pääsiäistä ja täällä nuo saivat nauttia vesisateesta! No can do, ehkä ne on myös vähän enemmän sinut sateen kanssa kun minä. Sunnuntaina löllöiltiin Lucaksen kanssa vaan koko päivä sisällä sateen vankeina ja alkuviikosta Stefanilla olikin sit vapaata joten ei ole ehtinyt dataamaan. Nyt yritän saada tän valmiiks kun Lucas nukkuu, siitä kun ei koskaan tiedä kauan se nukkuu.

 Meidän kotivuori Wilder Kaiser hamus vähän pilviä itselleen perjantaina.

Perjantaina vieraat siis saapui puolenpäivän jälkeen, Stefan ehti olla vartin kotona ennen töihin lähtöä. :D Syötiin sitten sen tekemiä Kaspressknödeleitä punakaalin kera, ihan yks mun ehdoton lemppari kunnon tirolilaisruuista. Ja kyllähän finskitkin tykkäs, ottivat jopa lisää! :D Niiden laukuista löytyi tuhansia kaikkia ihanuustuliaisia Suomesta (mm. Luna-serkun vanha leikkimatto, vaatteita Lucakselle, hullusti sitä salmiakkia, dippijauheita, paljon MeNaisia (maailman paras lehti), pari kirjaa, mun vanhat verhot ja astioita, isin ostama KAIVINKONE :D ja mitähän vielä). Perjantai ei ollut täällä pyhäpäivä, joten lähdettiin tuliaisostoksille St. Johanniin, käytiin terassilla jätskillä ja kierreltiin siellä pari tuntia, Lucas nukkui kokoajan! Takaisin tullessa käytiin yhdessä vielä katsastamassa niiden koto, pyörähdettiin kaupassa ja sitten ne lähtikin sinne kotoonsa, olivat kuitenkin heränneet aamulla jo puoli kuudelta niin painoi väsy.

 

Lucasta meinas ensin vähän jännittää, isin sylissä oli hyvä katsella omituisia kasvoja...

...mutta myöhemmin olikin kiva leikkiä tuliais-Angrybirdillä papan sylissä!

...sekä skypeillä enon kanssa Suomen serkuille!

 St. Johannissa oli ihan kevät, nuo kuvaili maasta kukkivia orvokkeja. :D (Ja siis eikö mätsää hyvin toi uus hoitolaukku vaunuihin!)

Lauantaina Lucaksen kanssa aamupalaa syödessämme ilmestyivät finskit meille, niillä tais hupiloitua puhelimien akut niin siihen kuvaamiseen ettei koko loman aikana voineet soittaa mulle kertaakaan. :D Lähdettiin kohti Ellmauta ja mentiin junagondolilla vuorille, en oo ennen mennyt sellaisella ja olipas se hauskaa, varsinkin alastulo oli ihan kuin vuoristoradassa! Lucas oli tosi kiltisti kokoajan, alastullessa se jopa nukahti, oli vissiin niin tylsää. :D Kotona se sai syödäkseen ja lähti sitten mummonsa, setänsä ja Lena-serkkunsa kanssa kävelylle (Stefan kun pääs vasta myöhemmin töistä) ja me lähdettiin finskien kanssa laskemaan!

Lucas ja eno, Lucas pohtii, no se juna! Ja aamusella näkyi vielä jopa vähän sinistä taivasta. Ainiin, onkstää Kimperi joku ihana muotimerkki Suomessa or what, mulle ihan neverheard, sisko osti kirpparilta. :D

 Noin innoissaan jäbä oli vielä ylhäällä (kiva tukka myös), mutta sitten tuli uni. :D

Lumi oli ihan loskaa ja sääkin oli kaukana hyvästä mutta kiitos sen olipahan rauhallista, välillä saatiin mennä joku mäki ihan kolmisin! :D Mieluummin niinpäin, olin aika kauhuissani että jos aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta niin rinteet on täynnä kaikkia kamikazedorkaurpoja mut onneks ei! Muutama tunti laskettuamme mentiin sitten palauttamaan suksia ja vaikka oltiin menty aiemmin hakemaan ne vahingossa viis minuuttia ennen "päivätaukoa" (täällä useat liikkeet, pankit jne. on aina keskipäivällä pari tuntia kiinni) sanoi kiva vuokraamojäbä että en minä näistä mitään maksua ota kun olitte niin vähän aikaa! Kiitoos, tervetuloa Tiroliin, Himoksella ehkä turha moista odottaa. No, ne jätti sitten tippikippoon kolmanneksen siitä mitä vuokraus olis maksanu. :D

 Niillä oli vaihtunut sukset, onneks huomasivat jo ekan mäen jälkeen. :D Saatiin tosiaan olla ihan kolmisin tuolla harmaudessa!

 

Loskassa oli pehmeä istua. :) Ja mieluummin loskaa kun jäätä, en oo huoltanut mun lautaa ja siitä on pohja ja kantit siinä kunnossa että jäällä ei pysty tekemään yhtään mitään, ainoastaan olemaan kyydissä. :D

Laskemasta palattuamme erottiin taas, Stefan oli mennyt Lucaksen kanssa Lena-serkkua katsomaan mamallensa joten mäkin menin suihkun kautta sitten sinne. Myöhemmin me käytiin vielä isin ja veljen kanssa syömässä Ellmaussa, ai että kanasalaatti on kyllä täällä päin aina ihan paras valinta, en tosin oo varma oonko koskaan selviytynyt siitä kokonaan kun se on joka paikassa niin jättikokoinen! Uni tuli illalla aikaisin ja Lucaskin nukkui kellojensiirrosta välittämättä melkein yhdeksään asti, eli vanhaan kahdeksaan, nykyään kun se on aina herännyt viimeistään puoli kahdeksalta. Ei sitten ehditty sunnuntaina mitään enää tekemään, kunhan juotiin meillä litrakaupalla kahvia ja Stefanin isi tuli myös käymään. Puoliltapäivin finskit sitten lähti ajelemaan kohti Müncheniä, hirmukiva kun kävitte, ciaociaoo ja ens kertaan! :)

Lucas miesseurassa! Mun isin takana näkyy myös se mun Stefanille ostama taulu josta en tiedä miten sen saisin seinälle! :D

 

Ja näin kivaa oli kelliä uudella leikkimatolla Suomipupun kanssa ♥ (matosta kiitos alunperin Anja-tädille ja pupusta mamalle, Stefan sanoo myös aina "Suuo-mipupu" :))

Pikaterkut!

Koska Stefanilla on vapaa (oli jo eilen mutta ei tehty kaupassa käyntiä lukuunottamatta mitään), meidän pieni koti näyttää hävityksen kauhistukselta (käyttääkö näitäkään sanoja kukaan muu kun mun äiti), aurinko paistaa (kahteen päivään ei paistanut, mulle katastrofi :D) ja koska Stefan kokkaa gnocchejansa ja Lucas tahtoo kokoajan tehdä kaikkea mitä se ei sais tehdä (sen mielestä on kivaa esimerkiks työnnellä itsensä pois matolta ja viltiltä että pääsee nuolemaan lattiaa) en jaksa istua koneella nyt kun ihan näin vaan pikaisesti! Tulin vain laittamaan muutaman kuvan meidän pienestä auringonpaisteesta, joka huomenna jatkaa toivottavasti samoilla linjoilla kun ne mun isi ja veli tulee nyt sit Alppilomallensa! :) Vähän sitä nuo hampaat kiukuttaa, mut yleensä vain iltaisin.

...aamuisin se näyttääkin aina sitten tältä kun siirrytään makkarista olkkariin ja se pääsee rakkaiden lelujensa luo, yleensä siihen kuuluu vielä se innosta kiljuminen. :D

Oli vähän viileetä tuuletuksen jälkeen, Lucas ei kauaa kapalossaan viihtynyt vaikka noin onnelliselta näyttääkin. :D

Huomatkaa myös hänen ihana uusi safarifriends-yöpuku! :D Ja nyt mä alan touhuamaan, palaillaan ehkä aikaisintaan sunnuntaina kun finskivieraat on kotimatkalla. :) Ai että kuinka mä odotan mitä kaikkia ihanuuksia taas saadaan, mä tilasin pelkästään salmiakkia ja dippijauheita mut esimerkiks minun ihana siskoni oli just eilen kirpparilta löytänyt Lucakselle ties mitä kaikkea hauskaa aaww ♥ Mäkin kyllä heti ekana juoksen kirpparille kun Suomeen tullaan! No okei, en ehkä ihan heti ekana. :D Noniin mutta nyt yllättäen eksyin taas aiheesta, äkkiä huspois ciaooo :*

Jotain uutta.

Lucas kävi tuttuun tapaansa kympiltä nukkumaan ja Stefan on kaverinsa kanssa bissellä. Telkkarista ei tullut yhtään mitään, joten katsoin netistä taas Matkaoppaita (se on mun uusin lemppari mut mulla on enää viikko katsomisaikaa jäljellä voiei!) ja apua en kestä miten jotkut ihmiset voi olla niin aivotornadoja. Suokaa mulle anteeks kun päivittelen kyseistä ohjelmaa näin pari vuotta jäljessä, mut en oo koskaan aiemmin kattonut sitä. Selvis sekin minkä takia Teuvo Hakkaraisen tyyliset sankarit on päässeet eduskuntaan, no, jos ihmiset äänestää niissäkin vaaleissa samoilla periaatteilla kun yhdet Turkissa asuvat eläkeläiset kunnallisvaaleissa niin ei ole mikään ihme. "Kunhan nyt jotain äänestin" sekä "ihan nimen perusteella valitsin" oli musta mitä mahtavimmat perustelut.

 Lucaskin pohtii.

Mutta asiaan! Lucaksella on HAMMAS! Kääk! Ei se taida vielä olla ihan läpi, mutta se on niin terävä että mua sattuu kun se järsii mun kättä. Se oli yks ilta tosi itkuinen, kesti kaksi tuntia saada se nukkumaan (normaalisti se siis nukahtaa heti syötyään) ja Stefan sanoikin että tän on nyt pakko johtua niistä hampaista koska sillä oli muuten asiat ihan kohdallaan ja sanoin vaan et joojoo, niin ollaan luultu monesti aiemminkin. Mutta eilen se sitten oli ilmestynyt! Illalla se vielä heräs kaksi tuntia nukuttuaan, itki lohduttomasti hetken ja nukahti sitten taas uudestaan ja nukkui aamuun asti. Siinä toista sylitellessäni mietin jo kauhulla kuinka se heräilee koko yön vartin välein itkemään mutta ei (kaikki kunnioitus ja syvä kumarrus koliikkivauvojen vanhemmille, mulle riitti kauhuks jo kun mietin moista mahdollisuutta).

Toinen uutuus on se että Lucas on alkanut nukkumaan kyljellään? Erikoinen tyyppi, mutta nukkukoon miten tahtoo. En tosiaan tiedä nukkuuko se koko yön tai päikkärit kyljellään vai ei kun en siinä vieressä vahtaa ja herätessään se on kääntynyt jo takaisin selälleen. Paitsi aamuisin, jolloin sängyssä norsunsa kanssa hihitellessään se on ehtinyt yleensä kääntyä jo mahallensa ja läpsii sängyn reunoja kun mä nousen ja aloitetaan uusi päivä. Yhyy, musta on kurjaa että meidän pitää kohta jo luopua meidän ihanasta kehtosängystä ja siirtyä pinnasänkyyn, koska pian Lucas ei mahdu enää nukkumaan tuossa. Se on niin kovin ihana, pitää varmaan jo alkaa miettimään jotain vielä ihanempia tapoja millä naamioida alkuun katala pinniskin samanlaiseks pesäks kun tuo että tottuminen olis helpompi.

 Ilopilleri Tikruineen.

Eikö mulla muita uutuuksia ollukaan! Ups, no nyt tää mama menee sit sänkyyn odottelemaan kumpi tulee ensin, uni vai Stefan, ciaooo :*

33 x nimi.

Kansainväliset nimet on kuulostanut mun korvaan aina tosi kauniilta ja mulla oli aikoinaan pari suosikkia jotka olisin tahtonut tulevalle lapsellenikin antaa. Nojoo, se oli silloin kun en tuntenut vielä kovin montaa ulkomaalaista. Kun Lucakselle alettiin miettiä nimeä, jouduin heti heittämään muutaman vanhan lempparin mielestäni koska samantien kun ajattelin jotain tiettyä nimeä tuli mieleen joitain ihan muita dorkia joiden nimeä en voinut kuvitella antavani omalle söpölle vauvalleni. Tai sitten Stefan teilasi ne koska joku sen sukulaisista, jonka olemassaolon se on nimeä lukuunottamatta unohtanut, on sen niminen.

Silloin kun mun ihana rakas pappani yli kymmenen vuotta sitten kuoli, päätin että jos joskus saan poikalapsen annan sille toiseksi nimeksi papan nimen. Enpä vain silloin ajatellut että päädyn yhteen ei-suomalaisen miehen kanssa (en voi sanoa ulkomaalaisen koska mä olen täällä ulkomaalainen). Vanhin mun Suomen parhaista kavereista kysyi heti nimiasioista jutellessa että kai babyn toinen nimi tulee meidän papalta, mut mua vähän epäilytti, koska niinkin vanhanaikainen suomalainen nimi kuin Olavi ei oikein olisi sopinut Lucaksen kanssa, mutta Stefan vakuutti että tottakai sopii! Se ei tosin heti muistanut kyseistä nimeä, vaan sanoi usein oliivi.

 Itävallassa yksi etunimi on normaalia, kaksi ei. Nykyään kaksikin on jo ehkä vähän yleisempää, mutta ei vielä kuitenkaan normaalia. Senkin takia Stefan antoi mulle oikeastaan vapaat kädet päättää toisesta nimestä, kun sen mielestä se on jopa turha. :D Katja sanoikin että ei sitä käytetä muuten kuin siinä vaiheessa kun täytyy komentaa uhmaikäistä kaikilla etu- ja sukunimillä. Lucaksella on kyllä siis vain yksi sukunimi, mutta siinä on 17 kirjainta. Stefan olis tahtonut sille mun sukunimen, mutta mun mielestä vierasperäisiä kirjaimia sisältävät vähän kansainvälisemmät nimet ei todellakaan sovi yhteen noiden tavisfinskisukunimien kanssa (haha, meikähän on Järvinen). Plus että täällä Järvinen on vähän turhan eksoottinen eikä meinaa taipua ihan joka suuhun tai paperiin.

Lucaksen nimivalinta sujui siis aikalailla ongelmitta. Toivonmukaan meille suodaan vielä toinenkin tommonen pikkudorka meidän elämää ihastuttamaan, vaikkakin sen nimeks tulee sitten varmaan Nimetön. :D Se ei toki ole vielä todellakaan ajankohtaista, mutta heitellään silti kivoja nimiä toiselle niiden putkahtaessa päähän. Nykyään kun katon teksti-tv:ltä urheilutuloksia, heittelen sieltä Stefanille mua miellyttäviä nimiä (sekä poikien että tyttöjen), mutta tähän mennessä ei olla löydetty vielä yhtäkään mikä olis ollu molempien mielestä kiva. :D Musta esimerkiks Frida ja Stina oli kivoja nimiä, mutta Stefanin mielestä ne kuulostaa siltä kun lapsi olis täys holzkopf, puupää. Eli not myöskin mun svedulemppareille. Muutama kuulostaa sen mielestä sit taas prostituoidun nimeltä, kuten esimerkiks Stella. Joo.

Nimiä mietittäessä yksi hankaluus on se, että nimen pitäis sopia sekä itävalta- että finskisuuhun. Mun sisko oli huolissaan että Lucas saa "jonkun saksalaisen nimen jota se ei osaa lausua", joka kävi myös mun mielessä. Mä sanon jopa Stefaninkin nimen erilailla suomea  puhuessani kun taas sillon kun puhun saksaks siitä tai kutsun sitä, siks Stinakaan ei olis sopinu koska se kuulostaa vähän dorkalta suhuäänteisen suusta, samoinkun Stefanin mielestä kuulostaa dorkalta jos sen nimeä ei lausuta suhuäänteellä. Lucas sen sijaan passaa jokaisen suuhun ja kaikki lausuu sen samanlailla! Moni eksyi kirjoittamaan sen kuitenkin c:n sijaan k:lla, joka tosin ei ole niin suuri erhe kuin ne kaikki tavat miten täällä kirjoitetaan mun nimeä...

Nojoo, kuten sanoin, onneksi sen toisen babyn nimen löytäminen ei ihan vielä ole ajankohtaista, koska siitä voi tulla tuskainen taival. Katotaan sitä sitten silloin, ehkä siihen mennessä ollaan jo löydetty molempia miellyttävä nimi! Ja jos ei, ainahan sille voi antaa nimeksi Matteus tai Markus oli sitten tyttö tai poika. Toi oli vitsi, mutta kerran Suomessa jonotin Akuliinassa vessaan ja joku mamma tuli siihen ja laittoi poikiaan miestenvessaan ja niiden nimet oli Matteus, Markus ja Luukas. Tosin siellä oli joku uskovaisten tapahtuma menossa mutta silti, musta aika karua! Nyt karua aamupuuroa ja Ladykracheria, ciao.

Maaliskuvaterkkuja!

Stefanilla on menossa kolmen päivän vapaat, vielä olis tää ja huominen jäljellä, ai että. :) Varsinkin kun kelikin muuttui takasin morsiameks, eilen oli vähän semmoinen polttareiden jälkeinen morsian-meininki. Kevät on tullakseen mutta ottaa taas takapakkia, yleensä nää takatalvet on ollut enemmän Suomen kuin Itävallan heiniä! No okei, ehkei voi sanoa takatalveks sitä jos taivaalta tulee jotain räntää mut mulle tää on uutta. :D Toivottavasti ens viikonloppuna olis hyvä keli ja Alpit tarjois ihanaa normikevättään kun ne finskit saapuu!

Tasan kolme vuotta sitten Neustiftissa oli ihan kevät ja samoin Innsbruckissa, tosin siellä nyt ei juuri koskaan lunta olekaan eikä Inn-joki tietenkään ikinä jäädy.

Nojoo, mun pojat katto Lemmen viemää (koska Stefan ei nähnyt sitä eilen kun se teki meille ruokaa hihi) mut nyt se loppu joten mun pitää alkaa pukemaan Lucasta (koska Stefan laittaa sille aina mitä kamalimpia väriyhdistelmiä) ja viihdyttämään molempia joten laitan vaan kuvaterkkuja (ne onkin monesta varmaan kivempia, ja ellei esim. Anna ole tajunnut niin ne saa isommiks klikkaamalla) ciao :*

Tein oikaisuvaatimusta verolautakunnalle (himoitsen mun miljoonia takaisin), Lucaksesta ei ollu kauheesti apua. :(

Äitin 29 vuotta sitten neuloma (tai kutoma tai virkkaama, en tiedä eroja) ihana villapotkari on vihdoin sopiva, harmi että näin lämpösillä keleillä. :D

 Käytiin lenkillä yks päivä kattomassa Stanglwirtin ihania lipizzoja aaww ♥ (heppatyttö on aina heppatyttö!)

Lucaksella ei mielestään ole tarpeeks puruleluja, täytyy syödä lelulaatikkoa. Onneks se ei yhtään kuolaa.

Lucas otti itsestään dorkailme-kuvia...

Kivaa on levittää ihan kaikki lelut lelulaatikosta ja sit heittää koko laatikko meneen.

On varmaan myös kivaa olla noin käsittämättömän söpö ♥ !