Haaste.

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja, ja auttaa huomaamaan heitä joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille

4. Heidän pitää valita uutta 11 bloggaajaa

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut

6. Ei takaisin haastamista

11 ASIAA MINUSTA:

1. Ensimmäisinä Itävallan päivinä tuntemattomien ihmisten tervehtiminen tuntui vähän oudolta Suomen kylmähköön menoon tottuneena mutta aika äkkiä se alkoi tulla ihan luonnostaan.

2. Rakastan katsella vanhoja kuvia, lukea vanhoja päiväkirjoja ja ihan vaan muistella kaikkia ihania tapahtumia, hetkiä ja ihmisiä.

 

3. Kirjojen lukeminen on ihanaa ja rentouttavaa ja toisinkuin leffa, sitä ei ole pakko lukea heti kerralla läpi (vaikkakin ne hyvät kirjat tekeekin mieli lukea parissa päivässä). En oo myöskään vielä ikinä nähny leffaa joka olis kirjaversiotaan parempi, onko näitä?



4. Mulla on aika huono näkö ja oonkin yrittänyt vuosia opetella käyttämään silmälaseja mutta en vaan osaa, ärsyttää kun pitää kääntää koko päätä jos tahtoo nähdä muutakin kuin eteenpäin, siksi piilarit.




5. ♥




6. Toinen sydän.




7. Ennen en huolehtinut tai stressannut mistään enkä jaksanut miettiä elämääni eteenpäin enkä ollut velvollinen selittelemään tekemisiäni tai valintojani kenellekään. Elin pitkään sitä villiä nuoruutta, taiskin olla jo aika aikuistua. :)




8. Stefan keksis tähän varmaan monta esimerkkiä. :D Hormonihöyryissäni saatan itkeä kun Lemmen viemää on peruttu hiihdon takia.


 

9. Ai vitsi kuinka tää olis upeeta !



10. Musta tää on välillä hyvä piirre, tulee ainakin sanottua asiat just niinkun aattelee. Välillä tää sit taas vähän kusee (esimerkki: jos en ole paikalla ruotsintunnilla ja opettaja kysyy missä oon ni Emma möläyttää "sillä on darra" (joka musta tosin on oikein pätevä syy olla poissa, opettajasta ei)).

10. Asun kaukana ja oon ollu dorka, silti tiedän ettei mun finskiystävät katoa. Love you.

KYSYMYKSET, JOTKA SAIN HAASTEEN LÄHETTÄJÄLTÄ (Elämää Ranskan Maalla) :

1. Mikä on suurin unelmasi?

- sain perheen (yllärinä :D) ennen kolmekymppisiäni, yksi unelma toteutettu, mulla on paljon unelmia mutta tärkein on että saataisi elää terve, onnellinen elämä, samoin kuin kaikki muutkin mun läheiset.
2. Mikä on paras vinkkisi kauniiseen kotiin?
-  siisti koti on kaunis, koti jossa viihtyy! Lisäks musta värit on piristäviä, meillon esimerkiks oranssi sohva ♥ (tosin liika sateenkaarisekotus joka paikassa ottaa sitten taas silmiin)
3. Mikä on ollut elämäsi tähänastisista paras päivä?
- vaikee ! upeita päiviä on ollu niin monia ! Lucaksen syntymäpäivänä sain toki jotain aivan uskomatonta ja korvaamatonta, mutta se kipu ... :D
4. Miksi pidät blogia?
- ensin Annikan pyynnöstä, mutta myös omasta ilosta ja siitä että suomitutut voi lukea meidän menosta, Lucaksen kasvamisesta vaikka ollaan kaukana.
5. Miten pidät huolta itsestäsi?
- entä jos en pidä? :D ei vaan, syön tosi terveellisesti (en tosin ihan tietoisesti), juon litroittain vettä, käyn vaunuilemassa ja tanssin viiden kilon painon kanssa.
6. Mistä pidät itsessäsi eniten?
- kyvystä sopeutua.
7. Entä vähiten?
- kuiva iho jota pitää rasvata kerran tunnissa ettei se muutu ihan hiekkapaperiks.
8. Mainitse kolme tärkeintä asiaa elämässäsi
- Lucas, Stefan, onni.
9. Mitä pelkäät?
- vakavaa sairastumista, menettämistä, ampiaisia.
10. Mikä on nopein reseptisi, kun lapsilla on nälkä?
- no tää on helppo ! tissi esiin !
11. Mikä on paras lastenkasvatusvinkkisi?
- leikkimistä outside, not online. kaikkea mitä tahtoo ei voi saada, mustakin kasvoi ihan kelpo kansalainen. :)

UUDET KYSYMYKSET HAASTETUILLE :

1. Ketä tahtoisit kiittää (esim. äiti, ystävä, kissa, Dalai Lama tai kuka vaan) ja miksi?
2. Mitä tahdot elämässäsi vielä saavuttaa?
3. Jos tahtoisit muuttaa toiseen kaupunkiin tai maahan, mikä se olisi?
4. Vietätkö enemmän aikaa perheen vai ystävien seurassa?
5. Lempivuodenaikasi, miksi?
6. Jos raha tai paikkakunnan tarjonta ei vaikuttaisi valintaan, mitä tahtoisit harrastaa?
7. Jos asut ulkomailla/muuttaisit pois Suomesta, mitä ikävöisit?
8. Mikä sinua ärsyttää toisissa ihmisissä?
9. Mitä kokkaat mielelläsi?
10. Jos saisit mielivaltaisesti päättää ammattisi, mikä se olisi?
11. Maailman kaunein/koskettavin kappale?

Aika moni on jo tehnyt tän, haastankin siis vain Boom, like that ja Se on se meidän uusi vauva. No can do jos tekin ootte tehny. :D

*

Kuten varmaan myös huomasitte, tein bannerin, onko ihan tylsä, mun lempivärithän on kaikki vaaleenpunasesta violettiin, mut aattelin et en enhän mä voi poikapainotteista blogia semmosiin väreihin laittaa ... :D Joten kaikki on siis ihanan söpöä vaaleensinistä! Ainiin, onko tää Iida sulle taas liian levee vai pitääkö vähän kaventaa? Meidän jättinäytöltä toi näyttää meinaan edelleen tosi kapeelta mut ajattelin taas sua. :D

Pyörittiin eilen hirveesti, laitan kuvia ehkä myöhemmin, nyt täytyy alkaa tekeen ruokaa kun Lucas uinuu. Tälläkertaa ihan oikeesti kokkaan koska Stefan on aamussa niin sille pitää olla ruoka valmiina kun se tulee (haha sanon aamuvuoroks 8.30-18.30 mut anyhow). :) Nyt voi jo sanoa että ylihuomenna ne finskit saapuu! :)

Viime päiviä.

Siskokulta soitti ja käski päivittämään ja mielelläni sen tekisin mutta on ollu viime päivinä vähän hektistä. :D Vaikka ei edes olla tehty mitään erikoista, toistan taas itseäni mutta kun Lucas ei niitä päikkäreitä nuku niin ei nappaa istua koneella naputtamassa aina niitä muutamaa puolen tunnin pätkää mitä se nukkuu, sillon tekee mieli siivota, tehdä ruokaa tmv. Oho, taas valehtelin, en tee ikinä ruokaa ilman Stefania (paitsi sillon kun sillä on aamuvuoro). Sanotaan sitten vaikka että siivouksen lisäks tekee mieli syödä, vaikka onhan toi myslin ja jugurtin sekottaminen tai kurkun pilkkominen toki aikamoista kokkaamista haha. :D

 Karhunpennun piti eilen pukea haalari päälle kun tuuletin ikkunat auki. :D

Maanantaina käytiin Innsbruckissa kurkkunenäkorvatohtorilla tähystyksessä ja ah ihanaa meidän oikea tohtori oli paikalla. :) Ah ihanaa että myös yli tunnin myöhässä ! Mutta nyt ei ollut muutosta tapahtunut, painuu edelleen vähän kasaan ettei päästäkään sedästä vielä eroon, maaliskuussa on taas kontrolli. Suomessa tästä kärsiviä vauvoja ei kaikkia edes tähystetä kun on niin yleinen ja harmiton vaiva, tottahan se on, en mäkään ehkä ihan ymmärrä miksi me tuolla enää ravataan kun on mahdotonta että se pahentuisi eikä ne sitä operoi eikä niillä ole antaa mitään ohjeita kun ei tolle mitään voi tehdä. :D

Lucas tais arvata että kohta tungetaan letku sieraimeen ...

Eilen me ei sitten tehtykään mitään, himmailtiin vaan himassa kun Stefanilla oli vapaa. Harjoiteltiin taas pitkästä aikaa juomaan pullosta joka ei meinannut ihan ongelmitta taas sujua mutta kyllä se sitten siitä  läks. :) Oli myös niin ihana ilma että käytiin yhdessä kolmisin vaunuilemassa, onneks, koska tänään lumentulo onkin taas jatkunut ja jatkuu yhä vaan edelleen. Ei haittaa, rakastan lunta, rakastan talvea. Harmi vaan että meidän talvi ei ihan niin pitkä oo kun Suomessa mutta onneks siitä hyvästä meillä ei ole yhtä inhottavaa syksyä ja kevättä, tosin you never know ! Anna armaani, tässä teidän ensi viikon koti (sekä vähän muitakin ja KYLLÄ, maanantaina minun ihanat Suomen sukulaiset saapuvat jeii ! ):

Sitten se tärkein! Lucas on oppinu vihdoin oikean tyylin pään kannattelussa, siis mahalla ollessaan! Se on ollu jo pitkään tosi vahva mutta toi tekniikka on ollu vähän hakusessa jolloin sen pää on hetken kannattelun jälkeen vaan lysähtäny takasin maahan ja sit sitä onkin alkanu kiukuttaan. :D Nyt se haluiskin sit jo heti mennä eteenpäin ja meinaa hermostua kun ei osaa ... mistä lie ton kärsimättömyyden periny, ei ainakaan multa, ehkä kaikkitännemullehetinyt-Luna-serkultansa. :D Sori näistä kuvista, oli ilta (yöpukukin jo päällä!) ja piti ottaa salamalla joten en voinu ottaa nassua kuvaan ettei torvelo ois sokaistunu (silti se näytti mulle keskaria).

Ja tässä vielä terkut tältä päivältä kun siivottiin yhdessä makkarissa vaatekaappeja. :) Joo, kamera on edelleen kauhee liero jolle ei todellakaan voi hymyillä, harmi, koska Lucaksen hymy on niin kovin söpö eikä se muuta teekään kun vaan hymyilee ja kikattelee kokoajan. :D Ja dodii nyt herra hymyhuuli heräskin joten ciaooo ja seuraavaan kertaan :*

Love.

Rauhaisa viikonloppu, lunta tulee taas vihdoin, aina kun Lucas nukkuu niin mama jumittaa maailman parasta Greyn anatomiaa itkien ja nauraen. Paitsi nyt, nyt mama menee myös nukkumaan koska rakkauspakkaus nukahti jo puoli tuntia sitten. Tuskin nukahdan ennen kun Stefan tulee duunista mutta aina voi kokeilla. Kaikki hyvin valtakunnassa, kauniita unia ja Meredith Greyn viisauksia:

"You think that true love is the only thing that can crush your heart. The thing that will take your life and light it up or destroy it. Then…you become a mother."

Lääkärillä!

Ahh, olin unohtanut miten ihanaa on kun Stefanilla on vapaata. Noi jouluviikot sillä oli pelkästään yks vapaa viikossa, nyt taas jatku normaalisti kahdella vapaalla, tänään se meni taas takas duuniin. Ja onpas täällä nyt taas rauhallista (ja siistiä kun just sain siivottua :D)! Ne päivät menee vaan kauheen nopeesti vaikkei edes tehtäis mitään erikoista, tosin keskiviikkona käytiin Wörglissä shoppailemassa, mukaan tarttu vihdoin ja viimein se imuri (imuroin taas tänään, sen arvon tajuaa vasta kun sitä ei ole haha), pidempi jatkojohto telkkaria ja x-boxia varten (Stefan ei pelaa muutaku koneella mut leffat ja mun ohjelmat pyörittää x-box) sekä 500 gigan ulkonen kovalevy kuvia varten. Plus hulluna ruokaa ja muuta tarpeellista.

Heilahtanut pikkutiikeri aamutouhuissa.

Eilen oli sitten MKP-tutkimus meidän ihanalla lastenlääkärillä. Lucas oli siihen asti onnellisen utelias kunnes päästiin tutkimushuoneeseen ja viereisestä huoneesta alkoi kuulua joidenkin kaksosten sydäntä raastavaa valitusta, mutta aloin sitten laulamaan tuttuja lauluja niin kovaa ettei se kuullut niiden onnettomien rääpäleiden itkua niin se rauhottu. :D Sillä hetkellä siellä huoneessa ei siis ollut muita kun me ... just for u to know. :D Kaikki oli mainiosti, kasvaa normaalisti (aattelin painon olevan vähän alhaisempi kun ei oikein syöty melkein mitään ennen lääkäriä). Sen lisäksi saatiin ekoja rokotuksia! Aiaiaii! Mutta ei Lucas suuttunut, vähän säikähti mutta rauhottu sitten taas heti kun pääs kunnolla paijaukseen. Perusrokote (polio, jäykkäkouristus jne.), rotavirusrokote sekä pneumokokkirokote (onpas typerä sana).

Ekat laastarit !

Tutkimus 2: 3.-5. elinkuukausi, 10.1.2013 (edellinen 23.11.2012)

Paino 5190 g (4310 g) + 880 g

Pituus 59 cm (55 cm) + 4 cm

Päänympärys 39,5 cm (37 cm) + 2,5 cm

Rokotusten jälkeen voi kuume nousta neljäänkymppiin ja käytiin varulta hakemassa kuumetta laskevia suppoja mutta ei Lucakselle mitään tullu. Äiti informoi että mä kun olin saanut noi ekat , olin huutanut kaks päivää putkeen (terve lapsi...), mutta Lucasta ei kyllä haitannut yhtään, se meni kiltisti nukkumaan ennen yhtätoista ja heräs aamulla ekan kerran puoli kahdeksalta. :) Sen jälkeen se ei tosin enää nukkunut, mutta ihana Stefan nous sen kanssa touhuamaan, mä nukuin vielä tunnin sen jälkeen. Päivällä se tuhis taas 20 minuuttia ja nyt nukahti vihdoin taas, toivottavasti vähän pidempään!

Meille kuuluis vielä paljon muutakin, mutta koska Lucas tosiaan nukkuu, mulla on veriappelsiineja ja tättädää, uusin Greyn anatomia (siis ei todellakaan uusin vaan alotan just kasikauden) niin sanon että adiooos bis später :*

Aijoo, leikkasin eilen taas Stefanin hiukset koska hänen mielestään hän alkoi näyttää jo kodittomalta jolla ei ole mahdollisuutta leikata hiuksiaan ... heippa kiharat, teitä oli kyllä tosiaan jo aika paljon hihi. :D

Hyvää yötä piltit...

Hilfeee, Lucas on hemmotellut mut ihan pilalle! Ihmettelin kun se nukahti eilen illalla vasta kahdeltatoista ja herätti mut tänään JO ennen kahdeksaa. Haloo, se nukkui taas melkein kahdeksan tuntia putkeen josta monet tän ikäisen vanhemmat hyppis riemusta katon läpi! Mutta koska Lucas ei tämän jälkeen enää tahtonutkaan uinua, meinas mua alkaa kiristämään, kunnes taas päässäni kuului se haloo-ääni. Lapseni erottaa päivän yöstä ja nukkuu öisin niinkun jokaisen ihmisolennon kuuluiskin! Sitten on niitä tapauksia jotka nukkuu edelleen 2-3 tunnin pätkiä. Ajattelin että meilläkin nukutaan läpi yön aikasintaan ehkä joskus puolivuotiaina, sikspä tämmöset hairahdukset on niin kummallisia kun huumaannuin siitä että se nukkuu jo nyt niin hyvin (kuukauden päästä tilanne voi olla taas ihan eri).

Tänään se nukkui sitten aamupäivällä 20 minuuttia, iltapäivällä toiset ja sitten vielä myöhemmin puoli tuntia. Olin varma että me ei taas illalla muuta tehdä kuin itketä kuten aina kun se on tosi väsynyt eikä osaa nukahtaa (mä en tosin vielä oo sortunu kertaakaan itkemään, varmaan jos se sen kahden tunnin huutorajan ylittäis niin alkais paukkua). Laitoin itelleni kaks kaljaa kylmään normaalin yhden sijaan (alkoholitonta siis, juon yhden joka ilta, mulla on sitä korillinen keittiössä :D, auttaa maidontuloa ja maistuu hyvälle) ja nakersin jopa Stefanin leivontasuklaita endorfiinin toivossa koska olin varma että tonight's gonna be a long long night.

Mutta ei ! Lucas on nukkunu jo tunnin ! Ilman suurempia kiukkuja, se tais sammua vahingossa. :D Aattelin että herätän sen vielä syömään, kävi miten kävi, ja sitten se saakin uinua niin pitkään kun tahtoo. En tahdo että se luulee että nyt on yö ja se sen pisin 7-9 tunnin unipätkä menossa jonka jälkeen ei välttämättä tarviikaan enää nukkua, vaan tahdon että se kuvittelee nin vasta syötyään. :D On hankalaa tietää nuin pienen ihmisen ajatuksenjuoksua (välillä tuntuu ettei ne ainakaan kovin vauhdilla juokse) ja erityisen hankala yrittää syöttää omia hienoja kuvitelmiaan toiselle.

Maanantaisin lempparikanavalta Sixxiltä tulee Mädelsabend, ensin jakso ekakauden Greyn anatomiaa ahh (joka tosin tulee joka ilta, ihana kattoa näitä kaikkia ikivanhoja hulvattomuuksia) ja sitten neljä jaksoa Sinkkuelämää ahhh. Näiden jälkeen tulee vielä Gossip Girliä mut siitä oon kattonu vuosikausia sitten pelkän ykköskauden ja noi on jotain uusimpia joten nou tänks. Mutta siis pointtina oli että koska rakas Lucas on noin ikimaan ihanin (kuten aina tietysti ♥) niin mama sanoo ciao ciao ja alkaa nauttia kuorsauksesta, Sinkuista ja bissestä !

Lucas 3 kuukautta!

• Vauva tykkää kuunnella omaa ääntään, hän nauraa ja kehittelee jatkuvasti erilaista puheenpulputusta. V
• Hän käyttää monenlaisia ääniä ja ilmeitä tarpeidensa ja tunteidensa ilmaisemiseen. V
• Hän kuuntelee tarkkaavaisesti ja vastaa ääntelemällä, kun hänelle puhutaan tai lauletaan. V
• Tarttuminen esineisiin alkaa jo onnistua, kuten myös helistimen käyttö. V
• Vauva kurottautuu eteensä asetettuja esineitä kohti ja alkaa tarttua omiin vaatteisiinsa ja vetää niistä. V
• Katse kääntyy ääntä kohti ja tämä taito kehittyy nyt nopeasti. X - paitsi jos ei ole keskittynyt omiin juttuihinsa. :D
• Vauvan potkuihin tulee lisää voimaa. V
• Vauva osaa tehdä jo kahta asiaa yhtä aikaa, esimerkiksi imeä jotakin ja katsoa jotakin muuta. V
• Hän pystyy nostamaan päinmakuulla päänsä ja rintakehänsä maasta ja tukemaan itseään käsivarsiensa varassa. X, vähän heikosti vielä.
• Vauvan kiinnostus ympäröivää maailmaa kohtaan kasvaa entisestään. Hän on utelias pieni tutkija. V
• Äänellään vauva leikittelee yhä ahkerammin ja rohkeammin. V
• Hymy kirvoittaa hymyn myös vauvan kasvoille, ääntely innostaa myös lasta ääntelemään.V
• Vauva kannattaa päätään käsistä kohotettaessa ja vatsallaan ojentaa lantiota, hänen kätensä ovat enimmäkseen auki. V
• Vauva nukkuu noin 14 tuntia vuorokaudessa. V/X
  
  Kääpiö Vilkas kehittyy, kasvaa ja muuttuu päivä päivältä hurmaavammaksi. Viikonloppu on tosin mennyt nuhailun ja aivastelun merkeissä, mutta nyt ollaan jo voiton puolella. Mä en kyllä usko että tuon syntymästä on jo 3 kuukautta, aika on mennyt ihan älyttömän nopeesti ! Justhan se oli vasta pienenpieni rääpäle ja nyt se on jo hirmuisen vahva ja päättäväinen pikkukääpiö.
  
  Meillä on torstaina MKP-tutkimus joten sillon tulee mitat tietoon. :) Sen jälkeen seuraava onkin sit vasta 7.-9. kuukauden iässä, tylsää! Eiks Suomessa käydä neuvolassa kerran kuussa! 14. päivä matkataan Innsbruckiin tapaamaan kurkkunenäkorvatohtoria (jospa se oikea setä olis tälläkertaa paikalla eikä ne urpot naistohtorit :D) toivottavasti viimeistä kertaa!
  
  Vertailun vuoksi, ekoja vaatteita ja missä nyt mennään:

Ja ihkaekat sukat ♥

Lucas tänään, 6.1.2013, tasan 3 kuukauden ikäisenä, mikä makkara :) !

 

Ja viimeisenä vielä pikku-Lucas 11.10.2012, 5 päivän ikäisenä aaww ♥

(meillä on Stefanin kans melkein samankokoset kädet ! mut noi housut on mun lempparit :D)

Uuden vuoden mietteitä.

Hyvää uutta päivää ja uutta vuotta! Lucas nukkui 9 tuntia putkeen heräämättä! Heräämättä tarkoittaa meillä ihan totta kokonaan heräämättä, mä herään heti kun se alkaa vähänkin inistä jota se ei tosin tee muuta kun halutessaan ruokaa. Ja viime yönä ei tainnut olla nälkä. :D No okei, se oli kyllä maailman eniten poikki koska se nukku eilen autossa noin puoli tuntia ja sitten vielä toiset puoli tuntia kun käytiin vaunuilemassa (loput puoli tuntia se olikin hereillä), tunnin päikkärit on hitusen liian vähän mutta silti se sinnitteli illalla puoli yhteentoista asti. Ja herätti mut aamulla puoli kahdeksalta. Jebou!

Vuosi alkoi mainiosti, kävin eilen Kitzbühelissäkin ilmottautumassa täällä olevaksi ja sanoivat että seuraavan kerran tarvii tulla jos oon 6 kuukautta poissa. Eli mun ei ihan hetkeen, Lucas pitää ilmottaa ens kuuhun mennessä. Mies siellä sanoi että mukana pitää olla passi ja kansalaisuusvahvistus, kysyin että eikö se onnistu mitenkään ilman ja se sanoi että kun me ei olla naimisissa niin hän tarvitsee molemmat, muuten Lucas olis myös Itävallan kansalainen. Tokaisin että no me mennään sitten naimisiin, ei ehditä mitenkään saada niitä Suomesta aiemmin kun pitää vielä hankkia notaarilta kansainvälisiä todistuksia ja apostilleja ja mennä Wieniin ja muuta shaibaa niin sopikin yhtäkkiä tulla myös ilman passia ja kansalaisuusvahvistusta haha "noo ei teidän naimisiin ole pakko mennä, kunhan vaan tehdään sitten vain se ilmoitus se on tärkein, tehdään loput sitten kun olette saaneet passin". :D

Matkalla Kitzbüheliin meinas ensin vähän epäilyttää kunnes uni vei voiton. Posket on saanu ihanasti taas pyöreyttä! :D

Vaikka mun viime vuodet on ollu ihan mielettömän huippuja, uskon että tästä vuodesta tulee kaikkein paras tähän mennessä. Tosin en mä tiedä voiko niitä ees vertailla toisiinsa, entistä hedonistin arkea ja tätä uutta vauva-arkea. Jälkimmäinen on niin palkitsevaa joka ikinen päivä, ensimmäinen taas saattoi useinkin aiheuttaa ikäviä tuntemuksia (esim. darrassa, joka oli usein, tuntu aina että maailma tuntuu hajoavan). Nykyään nauran eri asioille, mutta yhtä paljon. Itken helpommin, mutta en yhtä kauaa. Sen lisäksi että ikävöin Suomen ihmisiäni, saatan ikävöidä pientä ihmistä sen ollessa päiväunilla tai suurta ihmistä sen ollessa töissä. Nämä kaksi ihmistä on ne maailman tärkeimmät ja rakkaimmat joista en tahdo olla päivääkään erossa tänä vuonna.

Tänä vuonna tahdon sen sijaan tehdä jotain muuta. Laihtua takaisin omiin mittoihini! Oon aina ollu ihan normaalipainoinen, mutta synnytyksen jälkeen on tuntunu olo kyllä erittäin isolta ja löysältä! Onneks oli toi joulu tossa niin sain suklaasta vihdoin oikeesti liiakseni ja oon vaihtanu sen viinirypäleisiin ja keksit (joita söin myös ihan pakettikaupalla) kurkkuun ja kesäkurpitsaan, omnomnom. Muutenhan meillä syödään tosi terveellisesti tuhansia kasviksia ja vihanneksia, mutta mä mätin menemään noita herkkuja aikalailla ja kun en vaunuilun lisäksi liikkunut yhtään niin vähemmästäkin turvottaa (huolimatta siitä että imetyksen takia juon joka päivä vähintään 2-3 litraa vettä)! Kilomääristä en tiedä (paitsi mitä raskausaikana lääkäri punnitsi) kun en ole vaakaa vuosikausiin omistanut mutta mulla on peili sekä kaappi täynnä vanhoja vaatteita jotka näyttää nykyään erilaiselta päällä. Plussaa on toki että ne menee päälle, miinusta se etten ne päällä kehtais kyllä kotoota poistua.

Lisäksi tahdon tänä vuonna mennä käymään Suomessa vähintään viikon verran, suunnitella uutta kotia, suunnitella tulevaisuutta ylipäätään, opettaa Lucakselle uutta ja oppia siltä uutta. Mennä vauvauintiin, käydä laskemassa, ajaa ajokortin, pitää kukat elossa, maalata, mennä ratsastamaan. Saada ehkä jopa suomituttuja vierailulle. Näistä suurin osa toteutuu, osa ei, mut eniten kaikesta tahdon että saan viettää meidän pienen perheen kanssa yhtä onnellisia hetkiä kun tähänkin asti. Rakastan molempia mun miehiä joka päivä vaan enemmän, joten jos vaan pysytään kaikki terveinä niin ehkä se onnistuu. Pienempi miehistä herännee kohta päiväuniltansa, joten mama kuittaa tähän nämä ajatukset ciaooo :*