sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Puolitoistavuotias

Luulin ennen että aika menee nopeasti. Lucas syntyi ja aika alkoi kulkea valonnopeudella. Viikko sitten kyseisestä tapahtumasta tuli kuluneeksi puolitoista vuotta. Puolitoista vuotta! Enää yksi kolmasosa siitä ja tyyppi on kaksivuotias! Apua, kulkeeko kaikkien mielestä aika näin käsittämätöntä vauhtia vai onko se vain äitiytyneiden ongelma?

En olekaan omistanut Lucakselle pitkään aikaan kokonaista postausta, joten ehkä onkin jo aika! Millainen on meidän puolitoistavuotiaamme? Edelleen melkoisen helposti räjähtävä ja herkästi suuttuva, mutta jotenkin ehkä tuntuu siltä että se on saattanut rauhoittua hieman. Jos sitä kieltää asiasta josta se tietää jo valmiiksi ettei se saa tehdä sitä, se ei suutu enää joka kerta ihan yhtä pahasti kuin ennen.


Draamaprinssin tittelistä se ei silti toki ole luopumassa! Vaikka raivokohtaukset ovat ehkä sekä vähentyneet että laimenneet, on sen mielikuvitus kaiken draamailun suhteen silti vailla vertaa. Mistä vaan voi vetää raivarit - siitä jos ei saa koskea kuumaan uuniin, siitä kun ei voi lähteä isin mukaan töihin, siitä kun ei voi olla yöpuvussa koko päivää. Yritän tehdä vaatteiden vaihdosta aina superhauskan tapahtuman mutta yleensä epäonnistun surkeasti ja Lucas riuhtoo kuin hullu ja huutaa kuin hyeena. Välillä (harvoin...) se toki myös yllättää positiivisesti ja kaikki sujuu ongelmitta!

Entäs mitäs herra osaa? Mitä puolitoistavuotiaan edes kuuluisi osata? Noo, ainakin huomasin eräänä päivänä (tai siis joku sanoi Skypessä) että en ole enää pitkään aikaan syöttänyt sitä vaan se syö aina siististi itse, useimmiten haarukalla itseään telomatta. Mukista juominen sillä on onnistunut oikeastaan aina, ei meillä edes ole nokkamukeja. Tuttipullostahan pitäisi luopua juurikin tähän 1,5 ikävuoteen mennessä mutta me hylättiin sekin jo ajat sitten koska Lucas joi siitä ainoastaan iltamaidon joten se oli aika turha.


Entäs muuta? Hampaidenpesu sujuu taas ongelmitta, jee! Ilmeisesti pieni tauko niiden tehtailussa menossa, ehkä ihan hyväkin, sillähän on niitä jo suu täynnä! En nyt voi mennä tarkistamaan kun se nukkuu, mutta just tällä viikolla laskeskelin että alhaalla oli 8-9, ylhäällä jotain samoja lukemia. Kiirettä pitänyt! "Useimmilla lapsilla siis kaikki 20 maitohammasta ovat ilmaantuneet ennen 3-vuotissyntymäpäivää." Lucas aikoo ilmeisesti ehtiä keräämään ne kaikki ennen kuin täyttää kaksi!

Lucas ei todellakaan eikä tietenkään ole pelkkä kiukuttelija jos alusta sellaisen kuvan sai, ehei, suurimman osan ajasta se on ihastuttavan positiivinen pieni poika joka hurmaa kaikki, sekä tutut että tuntemattomat. Se onkin ahkera näyttämään myös näitä iloisia tunteitaan ja pussailu onkin yksi sen lemppariharrastuksista, bakteerit kiertää hyvin kun se suuteloi kaikki ihmiset aina läpi! Toinen uusi suosikkileikki on nukkuminen - maataan ihan-sama-missä ja "kuorsataan" krooh-pyyh-tyylillä. Silloin kun olin superväsynyt niin tää oli ehdottomasti mun lempileikki!


Mitään kunnon puhetta ei tule edelleenkään, mutta aina välillä Lucas yllättää jollain uudella sanalla. Se ymmärtää valtavasti, kokoajan paremmin myös saksaa! En muista yhtään mitä kaikkea teille tänne olen näistä sen kielitaidoista jakanut, mutta olen hyvin tyytyväinen sen tämänhetkiseen tasoon. Jos se ei tottele, se hyvin harvoin johtuu siitä etteikö se olis ymmärtänyt, vaan siitä että sitä ei vain huvita...

Sellainen on meidän ihana Lucas! Se on myös löytänyt kaikkien vanhojen lemppareiden lisäksi uuden rakkaudenkohteen - VAUVAT! Oli kyseessä sitten oikea vauva (mun täkäläinen kaveri sai just muutama viikko sitten pojan ♥), kuva kirjassa tai telkkarin mainos, se alkaa aina hihkua innosta. Äidin masullekin annetaan pusuja aika usein, toivottavasti tämä innostus jatkuis vielä syksylläkin!

Nyt herättämään se pallopää ja hop ulos! Ps. etsin jotain kommenttia ja törmäsin vahingossa joihinkin vanhoihin joihin en ollut vastannut koska _en ollut huomannut niitä_ - pahoittelen, vastasin nyt, myöhässä toki, mutta tarkoitukseni ei ollut jättää vastaamatta! Pusbyeee!

Pps. olen pari kertaa kitissyt ettei Lucaksesta oikein saa sisällä kuvia kun se ei pysy hetkeäkään paikallaan. Jos joku ei mua ole uskonut, niin tässä vielä esimerkkikokoelma. Tällaisia on noin viisisataa, joukossa ehkä yksi onnistunut! Jebou!

8 kommenttia:

  1. Isomummon lystikäs Lucas Laatikkopää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on edelleen yksi sen lempijutuista, vetää toi laatikko päähän ja törmäillä huonekaluihin... Saa nähdä milloin se jää päähän kiinni :D

      Poista
  2. Voiiiii Haisulia, ihana! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei lainkaan mikään tollo.Jos aikoo törmäillä huonekaluihin ja seiniin,on erittäin viisata ja kaukonäköistä laittaa ensin laatikko päähän,puhuu vanha kokemus

      Poista
    2. Aivan totta, kypärä pelastaa! :D

      Poista
  3. Voi ääk miten ihana toi Luigin tukka ja hymy, en kestä!! <3 ja hei, tosta draamaprinssistä. VOI APUA! eikö se oo naisten homma? Meillä siis aaaaaivan kamala draamakuningas täällä myös. Teatteriin isona joutaisi tai saippuasarjojen tähdeksi. huoh.
    Meillä ei kans oo nokkamukeja tai tuttipulloa ollut koskaan oikeastaan:) Tosin tuttipullohan meille ei edes käynyt. Pahensi refluksin oireita.
    Lasista on juotu jo ennen 1 v synttäreitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäis jo raaskia leikata toi tukka mutkun EIII... Ja no niinhän sitä luulis, mistähän ne on sit tollasia näyttelijänlahjoja saanut?! Itsehän en siis tietenkään koskaan liioittele tai väkisin draamaile :D

      Poista