perjantai 21. marraskuuta 2014

Pikkuprinssi

Adapteria muistikortille ei ole vieläkään löytynyt joten vaikka aikaa sattuiskin olemaan (no okei, ei sitä kyllä ole tai jos oliskin, mietin vaan kokoajan mitä pitäisi tehdä jolloin se tärkeämpi vie voiton) en saa aikaiseksi aloittaa mitään kun olen ilman kuvia ihan hukassa! Jaksoin joku aika sitten (oho, siitä onkin jo viikko...) vähän säätää läppärin kautta (jonka senkin palautan anopille anydaynow, meidän kummankin läppärithän on hajalla) joten on edes jotakin - kun en tosiaan kirjoittamaan ehdi niin toive oli että jospa edes kuvia joten voin tällä kertaa vilautella teille otoksia Florianista!

 


Florian oli ahkera vääntelemään naamaansa ja kurtistelemaan kulmiansa kunnes viiden viikon iässä myös se tapahtui. Hän hymyili ♥ ! Kesti viikon ennenkuin sain sitä edes taltioitua, koska kameran nähdessäänhän se tietysti heti vakavoitui. Nyt hymyt on kuitenkin jo ihan jokapäiväisiä eikä enää ihan vahinkoja, tällä viikolla se on jopa hihkunut!



Kukkuuuu, tervehtii Lucas aina kun soitetaan jollekin skypellä. Mutta enpäs taaskaan ehdi tähän hätään enää muuta koska Stefan tuli juuri duunista, kerroin sille heti siitä kamalasta uutisesta että suklaa on loppumassa maailmasta ja mistä se sitten leipoo kaakkuja johon hän vain totesi että eiköhän niiden hotlalla ole silti sitä varaa ostaa. Nojoo, kyseisen hotlan nähneet ehkä yhtyvät mielipiteeseen...

Nyt bai, mä en ihan totta enää tiedä mistä sitä adapteria etsiä kun olen mielestäni purkanut kaikki mahdolliset laatikot ja laukut missä se voisi olla, mutta ehkä pitää tästedes alkaa etsiä niistä mahdottomistakin paikoista! Huomenna juhlitaan Stefanin syntymäpäiviä ja ostin sille lahjaks älyluurin (siis ei mitään yliälykästä, konsultoin mun elektroniikkaveljeltä saman kuin sen 8-vuotiaalla pojalla on), oon dorkien dorka apua mitä meninkään tekemään! Heibba!

torstai 13. marraskuuta 2014

Kaksivuotiaan juhlapäivä

Koska meillä on ollut mun pienempien poikieni kanssa tänään ihan niinkin kiva päivä että Floriania piti taukoamatta kanniskella iltapäivästä aina siihen asti että se kahdeksalta vihdoin ja viimein ummisti silmänsä (se nukkuu yleensä tosi hyvin yöt mutta päivisin ottaa vain sellaisia minitorkkuja, tänään ei niitäkään joten tottakai väsyneenä kiukuttaa), jää myös tältä päivältä tämä mun oma, rauhaisa iltahetki väliin ja heitän teille tässä siivouksen lomassa pelkästään kasan Lucaksen synttärikuvia! Valikoin ja pienensin nekin jo ikuisuus sitten, mutta tänne saakka niitä ei vain ole ehtinyt saamaan koska meidän usb-laite on muuton jäljiltä jossakin hävöksissä, pahoittelen!

Florianin laskettu aika oli siis vain muutaman hassun päivän ennen Lucaksen kaksivuotispäivää, joten tuumasin jo aikoja sitten että synttärijuhlat on paras järjestää vasta lokakuun puolessa välissä, samaan aikaan kun poikien Suomimummokin miehensä kanssa on kylässä. Huhhuh, siitäkin on jo kuukausi, upsista, ai että on hauskaa ja aika vaan lentää ... Haha, sisäpiirivitsi, mutta aika todellakin on vaan lentänyt mutta kyllä meillä on silti oikeasti kivaa ollut! Olen saanut vienoja pyyntöjä että jos en ehdi kirjoittamaan niin josko edes kuvia saisi joten bitte schön!


Juhlittiin synttäreitä siis silloisella vielä-raksalla, nykyisessä kodissa, jonne näin vakava sankari saapui suoraan päiväunilta joten alkuun ei paljoa naurattanut!



Mutta jahka syömisten ja lahjojen makuun päästiin, alkoi unihiekat karista silmistä!



Sekä mun tilaamat viidakkokoristeet että Lucaksen kakun puhallus oli ihan melkein kuin suoraan elokuvista...



Mutta onneks lahjat olikin kuin suoraan parhaimmastakin leffasta! Imuri on ehkä maailman ihaninta totta, vihdoin mä saan imuroida ilman että Lucas roikkuu ja kiljuu kokoajan letkussa kiinni!


Pikkuveikan juhlaeleganssi löytyi Facebookin kirpparilta ostamastani 30-40 vaatekappaleen paketista joka on myös ollut aivan täydellinen ostos!



Mutta samainen veikka hyytyi kuteista huolimatta kesken bailujen, silloin se vielä jopa nukkui päivisinkin... Joojoo, parempi tottakai näin päin että edes öisin nukkuu!


Loppukevennys: mun äiti ja miehensä kävelivät pari kilsaa niiden majapaikalta juhlapaikalle ja Samihan kantoi tuon Muumi-matkalaukun tollain, saivatpahan vastaantulijat hilpeiksi!


Sellaiset synttärit, Lucas vähän muutti näköä niiden jälkeen kun napsasin siltä taas sen liuhuletin pois - tällä kertaa en enää vuodattanut kyyneleitä koska nyt se on huomattu, se todellakin kasvaa sekunneissa takaisin! Ja ei, tämä ei ole selfie vaikka kenties siltä näyttääkin... tosin ilman duckfacea. Kaikkien peruskiireiden lisäksi ollaan tehty myös erikoisempia juttuja, esimerkiks toissapäivänä Lucas kävi ihkaensimmäisessä Martinpäivän lyhtykulkueessaan!

Laitan joku päivä yleisiä höpönlöpökuvia menneiltä viikoilta, tämän piti nyt vaan keskittyä isoveikan synttäreihin! Ja te tutut ketkä ette ole Facebookissa: eipä sinnekään ole enempää kuvia herunut kun en tosiaan löydä sitä adapteria mistään eikä kamerassa ole usb-johdolle paikkaa, mikä tollo sekin! Vai pitäisköhän kuitenkin huijata että siellä on albumit pullollaan niin saatais teidätkin vihdoin sinne? Nyt Stefankin tuli duunista joten äkkiä vähän jatkamaan tavaroiden purkamista ja siivoilua niin voi viettää hetken laatuaikaakin, koitetaan palailla pikaisemmin ♥ !