sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Kultainen syksy

Itävallassa kutsutaan lokakuuta sanoilla "Goldener Oktober", kultainen lokakuu. Sitä miksi asia näin on, en aio selittää mitenkään - antaa kuvien puhua puolestaan! Onko Suomen syksy näyttänyt yhtä kauniilta?










 



 


Viimeisin kuva on Stefanin puhelimesta napattu kun oltiin kävelemässä Arzler Almille anopin kanssa ja olin ottanut tyhjän akun kameraan mukaan! Lokakuu kohteli meitä jälleen myös säiden puolesta hyvin, yli 20 lämpöasteen päiviä pilvettömällä taivaalla kertyi aika monta. Toisaalta taas viileinä aamuina oli ihana käydä juoksemassa (tai siis hölkällä...). Lokakuun alussa kävivät myös mun äiti ja veljenpoika, jotka saivat kokea sekä 25 asteen lämpöä että syysmyrskyä, Tirol näytti parhaimmat puolensa!

Marraskuu onkin alkanut huomattavasti kylmemmissä merkeissä (sekä 3,9 magnitudin maanjäristyksellä, ensimmäiseni ever!), mutta ei se mitään, kunhan on tarpeeksi päällä! Ehkä mä ensi kerralla kirjoitankin jotakin, heibba! :*

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Adjö sommar!

Kun kesä lähestyy loppuaan, valtaa mut aina melankolia. Vaikka rakastan talvea, on siirtymä syksyyn aina yhtä karu. Tuntuu myös että itken joka vuosi samaa asiaa! Ei mun ankeus kauaa kestä, oikeastaan olen nyt näin muutaman viikon kylmyyden jälkeen jo ihan sinut asian kanssa. Varsinkin kun vuoret alkaa olla yhä useammin valkoisina, voi miten ne onkaan kauniit!

Lapsilla jatkui päiväkodit kolme viikkoa sitten, mulla alkaa koulu ensi viikolla. Mielenkiintoisten luentojen lisäksi mulla on myös kaksi pelottavaa tutkimusmenetelmäseminaaria, toivon ettei jouduta ihan kamalasti käyttämään mitään hankalia tietokoneohjelmia... Ja ensi viikolla lapsilla on myös synttärit - ja saadaan Suomen mummo ja poikien yksi Suomiserkku kylään!

Nyt kuitenkin ajattelin vielä kerran palata ihanaan kesään, kuten taidan joka syksy täällä blogin puolella tehdä. Täältä palaa - meidän kesä 2017 ♥ !



Vietettiin taas paaaaljon aikaa meidän ehkä-lempparileikkikentällä Alpenzoon Judenbühelillä - pääosin ihan omalla porukalla ilman ketään muita!





Välipalahedelmiä parvekkeella.


Lucaksen päiväkodin ihanilla kesäjuhlilla, kuvassa myös yksi Lucaksen parhaista kavereista.



LUNTAAA ♥ !



Yhdellä meidän vaki-iltaleikkikentistä oli usein sama perhe, jolla oli kerran niin paljon jätskiä mukana että tarjosivat meidänkin lapsille!



Florianin ollessa vielä viikon päiväkodissa, vietettiin me Lucaksen kanssa yksi aamupäivä kaupungilla silmälääkärillä ja shoppaillen!



Meidän ihanat Suomivieraat ♥ ! Käytiin lapsi- ja tyttöporukalla myös väärinpäintalossa!



Eräänä aamupäivänä heitettiin puolivahingossa 10 kilometrin lenkki, vitsi lapset oli reippaita! Nähtiin myös Christophorus-hätähelikopteri, how cool!




Baggersee-järvellä tuli vietettyä myös melko monta iltapäivää, tämä kesä kun oli koko säähistorian kolmanneksi kuumin! Siitä hyvästä trooppisia öitä, eli jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen, oli myös harmillisesti normaalia enemmän... Mutta onneksi myös upeita myrskyjä, kotona niitä on kiva katsella ja kuunnella!


Myös Tivoli-maauimalasta muodostui meidän yksi lempipaikoista, varsinkin koska sinne me päästään pyörilläkin. Ja kun varjolämpötila on yli +35°C, sitä pulahtelee mielellään viileämpäänkin veteen!


 Suomiloma oli jälleen ihana ja saatiin yllättäen nauttia sielläkin upeista keleistä! Loppukesän/alkusyksyn aurinko ei tosin kovin paljoa lämmittänyt, mutta ainakin muistin taas arvostaa kotona sitä lämpöä.


Kotiinpaluun jälkeen seuraavalla viikolla oli mun synttärit ja oltiin vielä silloinkin uimassa. Viikonloppuna tulikin sitten ensilumi! Toki vain ylös vuorille, mutta silti, Tirolin sään vaihtelevuus on kyllä ihan huikea.



Viimeisenä lomapäivänä käveltiin vielä Arzler Almille eikä tälläkertaa tarvittu kuin 45 minuuttia, Floriankin menee jo niin kovaa! Eikä kukaan valittanut väsymystä tai mitään muutakaan, ihanaa. Tuo metsän läpi kulkeva reitti on siitäkin niin kiva että siellä ei juuri ihmisiä näy. Ensi vuonna voidaan harkita jo muillekin Almeille kävelyä!




Eläimet (vuohet, puput, kanat sekä ponit, lehmät hieman ylempänä) olivat onneksi vielä paikalla, seuraavalla viikolla nekin lähtivät laaksoon talven viettoon.




Kiitos kesä, olit ihana, nähdään taas ensi vuonna ♥ !

perjantai 1. syyskuuta 2017

Elokuun Suomiloma


Long time no see! Kevät ja kesä oli aikamoista haipakkaa koulun kanssa ja kun vihdoin viimeisen työni palautin ja suullisen tentin tein heinäkuun puolessavälissä, tulikin heti kasa ihania Suomisukulaisia meidän riemuksemme. Sitten oltiin pari viikkoa kotona ja lähdettiinkin Suomeen josta viime viikolla kotiuduttiin. Finskit haluais varmasti nähdä kuvia tutuista tyypeistä joten täältä tulee!



Meillä oli oikein kiva, rauhallinen loma Suomessa. Vietettiin paljon aikaa sukulaisten kanssa, juhlittiin papan pyöreitä ja nähtiin kavereita ja lapsia kunnolla ajan kanssa. Syötiin tuhat kiloa riisipiirakoita ja shoppailtiin kaikkia kivoja Suomijuttuja. Tai no, mitä sattui löytymään kirpparilta (kirjoja) tai missä sattui olemaan Muumeja... Florian juuri tänä aamuna taas kertoi kuinka "Mä iloinen, sä Muumiyöpaita kaufen", eli ostaa.



Kaikki Suomiserkut samassa kuvassa!

Matkat meni hyvin, junalla oli niin helppo ja nopea kulkea. Eikä Lucas voinut yhtään pahoin! Lentokoneessakin meni aika melko nopeasti ilman suuria kärsimyksiä ja mun isin Volvo kulki Helsingistä Jämsään oikein joutuisaan. Paluumatkakin meni tosi hyvin ottaen huomioon sen kuinka pieniä lapset ovat ja että tehtiin matkaa yli 10 tuntia ollen kotona vasta puoli kymmenen maissa illalla. Toki osansa on sillä etten ikinä ota mitään aamu- tai iltalentoja, mutta silti, oli ne vain reippaita ♥ !



Isomummolla kesäjuhlilla ♥

Kotiin oli ihana palata, varsinkin kun täällä tuoksui ihan uudelta! Sitä odotti sellaista tunkkaista hajua, mutta sen sijaan tuoksu oli sama kuin reilu vuosi sitten kun tätä asuntoa käytiin katsomassa sen juuri valmistuttua. Oli ihana tehdä kaikkia kotijuttuja ja heti seuraavana päivänä mennä palloilemaan paikkoihin joita oli niin ikävöinyt. Ja mennä uimaan kun en mä Suomessa kyennyt, oli se 20 astetta kuitenkin niin viileä kun tottunut siihen vähintään kolmeenkymmeneen.


Päästiin myös ensimmäistä kertaa Luna-serkun synttäreille joissa koitti myös poikien ehkä koko loman kohokohta - kaikki Lunan isin miesryönät, esimerkiksi lava-auto... Florian pelkää jostain syystä tosi paljon koiria ja kissoja, mutta loppulomasta se uskalsi vihdoin jopa vähän leikkiä Misti-kissan kanssa.




Oli kivaa, kiitos kaikille ketkä meitä kestitsi tai jotenkin avusti ♥ ! Kelitkin oli ihan mielettömät. Ehkä ensi kesänä nähdään taas, ellei repäistä ja lähdetäkin jonnekin ihan muualle (kuten tänäkin kesänä niin kovasti suunniteltiin mutta lopulta kuitenkin päädyttiin vain Suomeen...), olisi kiva päästä näkemään pitkästä aikaa muutakin. Tervetuloa meille, heippa!