Moni on varmaan ihmetellyt miksi me muutettiin remonttia pakoon juuri tänne, paikkaan josta en ole tainnut sanoa yhtäkään positiivista asiaa koko kahden kuukauden aikana. Suurin syy on tietysti raha, yllättäen, kun kyseessä olen minä. Koska tämä talo on Stefanin työpaikan omistuksessa ja työntekijöille kuuluu ilmainen asunto, ei meidän tarvitse maksaa muuta kuin tuolle tässä asumisoikeudella asuvalle mummelille parisataa kuussa vedestä ja sähköstä! Eli ei mitään! Tai no, toki aika paljon sais tuon eteen kuluttaa, mutta siis Tirolin hintoihin verrattuna ei mitään joten sen maksaa ihan mielellään.
St. Johanniin on siis kävellen noita pienempiä teitä pitkin noin viiden kilometrin matka, mutta reitti on niin ihana että sen hilpaisee ihan huomaamatta! Meille kotiin, raksalle, on myös lähes saman verran mutta se taas sisältää niin paljon nousua että vaunuja työntäessä alkaa näin tukevalla naisella aina masu vähän kiristyä ja puna nousta naamalle. Onneks Lucas myötätuntopuuskuttaa mun kanssa isoimmissa mäissä, kilttiä minusta...
On kotiin/raksalle päin mentäessä myös onneks pari alamäkeä!
Kuten olen maininnut, tämä on tosiaan tällainen oikein perinteinen tirolilainen Bauernhaus, maalaistalo. Ylin kerta on kokonaan meidän käytössä, Lucas aina kylpee parvekkeella! En tiedä kuinka moni tuntee sarjan Vuoristolääkäri (täkäeurooppalaiset: ZDF lauantaisin klo 19:25 ♥), mutta sitä kuvataan meidän kylässä ja kuvaustiimi oli joskus käynyt kysymässä myös tältä meidän vuokramummelilta saisivatko he kuvata täällä. Frida oli sitten käskenyt ne Stefanin pomojen luokse jonka jälkeen heitä ei enää näkynyt, joten eivät tainneet päästä rahasta sopimukseen!
Meidän ei tokikaan tarvitse päivittäin täältä poistua, koska landellahan on kuitenkin paljon aktiviteetteja, esimerkiks mustikoiden tai vadelmien poimiminen, leikkikenttä ja monet eri purot! Tai no, kaikki on tuota samaa puroa, mutta se on kilometrien mittainen joten sen varrella on tietysti myös tuhat eri kivaa paikkaa. Lisäks tossa parin kilometrin päässä olis myös Gasthofin ravintola, mutta siellä ei olla vielä käyty.
Lisäksi Frida-mummolla on hauskoja kanasia (joiden luomumunia meilläkin syödään) sekä hulvaton Garfield-kissa jonka kanssa Lucas on hyvä ystävä, niistä lisää kuvia myöhemmin!
Viidessä vuodessa nämä maisemat on muuttuneet mulle ihan tavallisiksi, huomaamattomiksi - ihankuin vesistöt suomalaisille, joita mä taas aina ihastelen. Suomilomien jälkeen menee pari päivää huokaillessa kuinka kaunista Tirolissa onkaan, kunnes se taas unohtuu. Tänä kesänä olen kuitenkin yrittänyt katsoa ulos sillä silmällä vähän useammin jotta se kauneus ei aina jäisi arjen jalkoihin.
Koska hei, kyllä täällä vaan on kaunista, myös näin kesällä ♥ Ihanaa viikkoa kaikille !