torstai 14. maaliskuuta 2013

Mami mä tuun sun luokse!

Matka sohvalla lelulaatikolta maman luokse oli pitkä, raskas ja kivinen mutta veni, vidi, vici, tän pitkän matkan Lucas selvitti ihan yksin ja jopa suuttumatta! Tyyli on tosiaan hieman erikoinen, mutta ehkä toi vielä tosta kehittyy. Ehkä ens viikolla, ehkä kuukauden päästä, ehkä ei ollenkaan, ehkä suoraan johonkin muuhun liikkumismuotoon, mihinpä meillä olis kiire! On jo plussaa että se pääsee eteenpäin ilman että hermo menee kovin pahasti. :D Vielä kun se onnistuis myös lattialla, mutta tähän mennessä siellä on alkanut ainoastaan kiukuttaan (vähemmästäkin kun samaanaikaan kun takapuoli nousee ni pää laskee). No, ei meillä tosiaan sitä kiirettä ole, paitsi nyt kun Germany's Next Topmodelissa on muodonmuutosjakso menossa haha ciaoo! :D

4 kommenttia:

  1. Hehee Viimankin ensiryömäisyt vähän oli mitä oli :D tuossa vaiheessa on pääasia että pääsee perille, tyyliä ehtii hioa myöhemmin ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo samaa mieltä, meidän toinen tavoite on sit se rauhallisena pysyminen, oli ihan first time ever kun se pääs noinkin pitkän (siis ihan jopa metrin...) matkan ilman että hermo meni :D Mutta oli se niin onnellinen kun se oli vihdoin perillä voi elämä kuinka pienestä noi pienet ilostuu ahihi :D ♥

      Poista
    2. No kohta lucas viihtyy lattiallakin, kun saa lunaserkun vanhan leikkimaton :D pusuja puput <3

      Poista
    3. Kyllä se siellä viihtyykin, mutta kun ei pääse eteenpäin niin palaa käämi :D Mut jee tuoks isi ja Ville sen ihanan maton vai! Jihuuuu! Puspus :*

      Poista