sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Jotain uutta.

Lucas kävi tuttuun tapaansa kympiltä nukkumaan ja Stefan on kaverinsa kanssa bissellä. Telkkarista ei tullut yhtään mitään, joten katsoin netistä taas Matkaoppaita (se on mun uusin lemppari mut mulla on enää viikko katsomisaikaa jäljellä voiei!) ja apua en kestä miten jotkut ihmiset voi olla niin aivotornadoja. Suokaa mulle anteeks kun päivittelen kyseistä ohjelmaa näin pari vuotta jäljessä, mut en oo koskaan aiemmin kattonut sitä. Selvis sekin minkä takia Teuvo Hakkaraisen tyyliset sankarit on päässeet eduskuntaan, no, jos ihmiset äänestää niissäkin vaaleissa samoilla periaatteilla kun yhdet Turkissa asuvat eläkeläiset kunnallisvaaleissa niin ei ole mikään ihme. "Kunhan nyt jotain äänestin" sekä "ihan nimen perusteella valitsin" oli musta mitä mahtavimmat perustelut.

 Lucaskin pohtii.

Mutta asiaan! Lucaksella on HAMMAS! Kääk! Ei se taida vielä olla ihan läpi, mutta se on niin terävä että mua sattuu kun se järsii mun kättä. Se oli yks ilta tosi itkuinen, kesti kaksi tuntia saada se nukkumaan (normaalisti se siis nukahtaa heti syötyään) ja Stefan sanoikin että tän on nyt pakko johtua niistä hampaista koska sillä oli muuten asiat ihan kohdallaan ja sanoin vaan et joojoo, niin ollaan luultu monesti aiemminkin. Mutta eilen se sitten oli ilmestynyt! Illalla se vielä heräs kaksi tuntia nukuttuaan, itki lohduttomasti hetken ja nukahti sitten taas uudestaan ja nukkui aamuun asti. Siinä toista sylitellessäni mietin jo kauhulla kuinka se heräilee koko yön vartin välein itkemään mutta ei (kaikki kunnioitus ja syvä kumarrus koliikkivauvojen vanhemmille, mulle riitti kauhuks jo kun mietin moista mahdollisuutta).

Toinen uutuus on se että Lucas on alkanut nukkumaan kyljellään? Erikoinen tyyppi, mutta nukkukoon miten tahtoo. En tosiaan tiedä nukkuuko se koko yön tai päikkärit kyljellään vai ei kun en siinä vieressä vahtaa ja herätessään se on kääntynyt jo takaisin selälleen. Paitsi aamuisin, jolloin sängyssä norsunsa kanssa hihitellessään se on ehtinyt yleensä kääntyä jo mahallensa ja läpsii sängyn reunoja kun mä nousen ja aloitetaan uusi päivä. Yhyy, musta on kurjaa että meidän pitää kohta jo luopua meidän ihanasta kehtosängystä ja siirtyä pinnasänkyyn, koska pian Lucas ei mahdu enää nukkumaan tuossa. Se on niin kovin ihana, pitää varmaan jo alkaa miettimään jotain vielä ihanempia tapoja millä naamioida alkuun katala pinniskin samanlaiseks pesäks kun tuo että tottuminen olis helpompi.

 Ilopilleri Tikruineen.

Eikö mulla muita uutuuksia ollukaan! Ups, no nyt tää mama menee sit sänkyyn odottelemaan kumpi tulee ensin, uni vai Stefan, ciaooo :*

2 kommenttia:

  1. Kuulumisilla :) Voihan hammas!

    Valloittava hymy ja tuikkivat tähtisimmut - ihana veijari <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta :D Ja joo se on kyllä niin kovin hurmaava pieni kuolakone <3

      Poista