Yöstalkkausta

Mun on pakko tulla jakamaan teille yksi juttu jota en voi jakaa Facebookissa koska kyseisen henkilön vaimo on mun Facebook-kaveri ja pelkään että se kääntäis mun statuksen saksaksi mutta mun on ihan pakko jakaa se jonnekin! Mun pelot ei ole lainkaan turhia koska kerran eräs hollantilainen oli kääntänyt mun suomenkielisen statuksen ja tuli seuraavana päivänä kyselemään multa siitä, eli you never know!

Olen kertonut joskus kuinka meidän vastapäisen talon naapuri on ainakin pihansa suhteen hieman erikoinen - kesäisin se leikkaa nurmikkonsa kolmesti viikossa. Siis oikeasti, olen laskenut monesti. Ensin se ajelee päältäajettavalla, seuraavana päivänä tavallisella työnnettävällä ja sitä seuraavana vielä sellaisella kädessä pidettävällä karsimajutulla. Seuraavalla viikolla sama, johan se nurtsi neljän päivän jälkeen rehottaakin!

Enivei, täällä tosiaan satoi ihan koko päivän aika tuiskeella lunta, hiihtokeskuksen nettisivujen mukaan laaksossa on 25 sentin kerros. Nyt se vähän hellitti ja tuiskutus vaihtui hiutaleiden hiljaiseen leijumiseen ja mitä tekee meidän naapuri - alkaa kolaamaan pihaa! Kello on puoli yksitoista illalla! Sille ei ole ikinä riittänyt pelkkä oman pihansa (joka on erittäin iso koska talo on iso maalaistalo) kolaus, vaan se on aina kolannut myös pitkän pätkän jalkakäytävää - kuten nytkin!

Eihän kukaan tee tommoista tähän aikaan! Ensin ajattelin että se kolaa vaan autotallin (joka on vanhassa heinälässä) edustan jos se on vaikka aamulla aikaisin lähdössä jonnekin eikä sitä huvita alkaa silloin kolaamaan, mutta ei, nyt se on lapioinut tuolla ainakin yli puoli tuntia joka puolella, varmaan pidempäänkin mutta en näe talon toiselle sivustalle! Onneks en kuulosta yhtään stalkkerilta, mutta kun onhan tää nyt aika huvittavaa!

Lucas ihasteli ensin lunta pelkästään sisältä avonaisesta ikkunasta (minä ja lämmityskulut ♥ shokkituuletus), iltapäivällä kun se ei ollut enää niin märkää mentiin me pihalle! Se sai ton kauluripipon synttärilahjaks mun kummitädiltä ja se on maailman söpöin ja ihanaa että se sopii vihdoin, mutta en saanut siitä kunnon kuvaa kun en uskaltanut ottaa kameraa mukaan ulos kun sitä lunta pyrytti tosiaan aika huolella. Viihdyttiin siellä silti aika pitkään koska ei ollut kylmä, Lucas ensin vähän kummasteli silmiin sataneita lumihiutaleita mutta hupun avulla nekin unohtui!

Stefan on ollut aamukahdeksasta asti duunissa ja tulee joskus yöllä. Weißwurstpartyt vähän verottaa, aamulla se vielä uhkaili että kyllä mä tulen kotiin mutta tietysti rahanahneena jäi, koska se saa illasta palkan suoraan käteen. Nyt mä meinaan kyllä luisua höpöttelemään ihan turhia, mun piti vain tulla avautumaan tosta naapurista! Se on kyllä mukava, ei siinä mitään ja jokainen tehkööt mitä lystää mutta itse en lähtis! Katsotaan sitten 30 avioliittovuoden jälkeen onko Stefanillakin samanlaisia tarpeita! Heippa!