lauantai 16. elokuuta 2014

Ikävät sattumat iloksi

Olipa kerran viikko jolloin mikään ei tuntunut onnistuvan. Olipa kerran rakennusfirman palkkaama lattianvalufirma, joka kertoi aloittavansa lattian valamisen aikaisintaan 18. elokuuta alkavalla viikolla. Olipa kerran putkiasennusfirma, jonka pomo kertoi, hyvissä ajoin, että heidän koko muutaman hengen firmansa aloittaa kolmen viikon kesäloman torstaina 14. elokuuta ja että siihen mennessä he ovat valmiita lattialämmityksen kanssa = lattianvalaja voi hyvin aloittaa seuraavalla viikolla hommansa.


Opa olohuoneessa maanantaina.

Kuulostaa toimivalta suunnitelmalta, eikö? Sitä se olikin, kunnes lattianvalajatkin yhtäkkiä keksivät että hekin aloittavat kesäloman torstaina! Ja kehtasivat vielä alkaa kitisemään kuinka putkiasentajat ovat niin hitaita tonttuja jonka vuoksi heidän ressukoiden pitää nyt tehdä pitkää päivää ! Kyseinen lattiafirma ei siis tosiaan ollut meidän etsimä, vaan meidän tähän asti erittäin hyvin toimineen raksafirman (kitzbüheliläinen Idealbau, jos joku tätä lukeva miljonääri aikoo rakentaa täälläpäin niin suosittelen, toimii!).


Keittiö tiistaina.

Noo, loppu hyvin, kaikki hyvin, putkiasentajat ahkeroivat niin että saivat lämmityksen valmiiksi jotta ne lattiaurpot saivat valettua lattiat ennen tätä heidän, no, jokseenkin yllättävää, lomaansa. Onneks ei tarvitse enää olla niiden kanssa tekemisissä! Ei sillä ettäkö ne olis mua jotenkin kiusanneet (mitä nyt puski hieman hikeä otsalle), mutta meidän ihanille putkiasentajille on tosiaan vähän turha isotella jos itse ilmoittaa kaksi päivää etukäteen jäävänsä lomalle.


Anopin olohuone torstaina, valmiina!

Joo, ymmärsitte oikein, meillä on tosiaan lattiat! Ja vieläpä ihan joka puolella! Eilinen oli pyhä (joku nousi taas taivaisiin), joten siksi kaiken piti olla valmista torstaihin mennessä. Nyt sitten vain odotellaan sen kuivumista! Lopullista kuivumista siis, kyllä siellä kävellä voi ja olinkin eilen jo tuntikausia touhuamassa ensimmäisen huoneen seiniä, koska meillehän kävi näiden lattioiden lisäksi toinenkin hauska juttu! Stefan kaatui keskiviikkona portaissa ja teloi toisen nivelsiteensä niin että lääkäri määräsi saikkua ainakin maanantaille asti, joten se on ollut koti-isänä ja mä olen vihdoin päässyt hommiin!

Tosiaankin täydellinen sattuma, paitsi ehkä sen pomon mielestä... joka tosin oli ihana, Stefanin soittaessa sille lääkärillä käytyään soitti se sitten vielä perään kysyäkseen pitäisikö sen käyttää mua kaupassa kun vettä satoi kaatamalla! Isoin pomo se ei siis ole, pelkästään niiden patisserien pääkokki ja ollaan kyllä oltu paljon tekemisissä mutta silti, kuinka ajattelevaista!


Sain eilen meidän makkarin siihen pisteeseen että siihen vois nyt sutia ihan oikean värin! Mua hieman ahdisti hioa seiniä koska oli tosiaan pyhäpäivä ja tuntui että siitä lähti ihan hirveä meteli, mutta onneks satoi vettä niin että suurin osa paikallisista taisi viettää aikaa sisätiloissa. Turistit taas eivät välttämättä tiedä tätä hiljaisuussopimusta, ainakin tuntuu että monelle tulee yllätyksenä. Kuulin myös kaksi suomalaisturistia, mutta nimenomaan pelkästään kuulin koska olin juuri pissalla meidän pensasaidan takana niin en ihan viitsinyt ilmoitella itsestäni, haha! Harmi, koska suomalaisiin turisteihin ei täällä meillä (nimenomaan siis meillä, lähistöllä kyllä) kovin usein törmää!


Ja kuten yllä näkyy, myös ulkoseinät alkavat olla täynnä eristettä, siellä remppamiehet ahertavat jopa näin lauantainakin. Sellaista kuuluu remontille, muita terkkuja seuraa taas ehkä sitten kun Stefan palaa töihin, nyt on hieman liiaks muuta tekemistä! Adioooos!


Ps. Haisuli on kotiutunut loistavasti, käytin sitä myös eläinlääkärillä tarkastuksessa eikä sekään löytänyt mitään vikaa, antoi kirppushampoota (sekä sopivan matolääkkeen nimen) mukaan ja koko lysti maksoi KYMMENEN euroa! Taidan alkaa käymään siellä joka viikko!

8 kommenttia:

  1. Äh, se on just tota, kun toisten ei tarvi välittää ja firmat ei kommunikoi keskenään... Inhottavaa! Mutta hienoa teille!! Taas pääsitte eteenpäin projektissa =)

    ihana pieni giggara =) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monillahan on ainoastaan yks ainoa firma käytössä joka sitten hoitaa kaiken, musta se olis vielä kurjempaa, sitkun se tekis oharit niin siinähän olisit. :D Kun on monta niin niiden kanssa voi sentään vähän sumplia! Mutta on kyllä ihanaa, enpä olis uskonut että betoni voi tehdä ihmisen näin onnelliseks :D ♥

      Poista
  2. No huhhuh mitä tyyppejä :D
    Siis onko siellä joku hiljaisuussopimus? Kerroppa lisää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yks niistä oli Stefanin vanha koulututtu ja se sanoi että se on aina ollut sellainen "olen muita parempi"-dorka. :D Ja siis meillähän ei saa meluta sunnuntaisin, juhlapyhinä eikä minään päivänä ns. ruokatauolla, kello 12-13 välillä. :D Onneks on jo hiljaisia hommia edessä !

      Poista
    2. Nii että niinkin hyvä tyyppi:D
      Mutta toihan sääntö on toisaalta ihan kiva :)

      Poista
    3. On se joo, varsinkin kun kotikodin naapuri leikkaa joka viikko vähintään kolmena päivänä nurtsinsa niin on edes joskus hiljaista. :D

      Poista
  3. Nyt viikon kuluttua tuosta teillä näyttää luultavasti taas toisenlaiselta,ja vanhat harmit ovat unohtuneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin ! Ihan harmeiksi asti ne ei onneksi ehtineet, mutta vähän meinasi jännittää että noinkohan ehtivät. ;)

      Poista