sunnuntai 29. syyskuuta 2013

"Syökö Lucas jo oikeaa ruokaa?"

Tällaista kysyi armas siskokultani! Yksivuotiaanhan tulisi syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa. Meillä tämä ei kyllä yleensä onnistu, en oikein edes tiedä miksi! Lucas syö lounaan jo yhdeltätoista, jolloin me ei vielä syödä, varsinkin jos Stefan on töissä. Kun sillä on hyppyvuoro, joita se enimmäkseen tekee, syödään me aina kolmelta (koska Lemmen viemää...). Silloin Lucas usein syö sovelletusti samaa ruokaa, olettaen että se ei ole esimerkiks tortilloja. Purkkiruokaa se ei ole syönyt enää pitkään aikaan, paitsi jos satutaan olemaan jossain muualla kuin kotona.

Lucaksen lemppariruoka on ehdottomasti pasta tomaattikastikkeella. Se on myös maailman yksinkertaisin valmistaa, ensin hakkaan raakoja makaroneja vähän pienemmäksi ja keitän ne sipulin ja vaihtelevan lisukkeen kanssa - paprikaa, kesäkurpitsaa, jauhelihaa. Lucas rakastaa sipulia, joten sitä voi olla ruuassa aika paljonkin makua tuomassa. Kun kaikki on keitetty, heitän sekaan valmista tomaattisosetta (vai mitähän toi olis suomeks?) ja yrttejä. Valmis! Ja kuten huomaa, Lucas tykkää...


En ole itse ollut koskaan mikään keittojen paras ystävä (onhan ne aika tylsiä), mutta kasvissosekeitto on ollut kouluajoilta asti yksi suosikeista. Opetin Stefanille miten tehdään cremesuppe, siis keitto kerman kanssa, ja siitä asti se on tehnyt sitä tosi usein (uskomatonta että mä olen opettanut ykköskokille jotakin). Keitellään kasvikset (viimeksi Stefan teki kurpitsakeittoa, melkoinen Muumimamma), soseutetaan ja laitetaan sekaan kerma ja taas niitä yrttejä, suolan käyttö kun on beibiltä pannassa. Tehdään kerralla aina isompi satsi, niin että keittoa on aina pakastimessa muutama annos. Sen kanssa Lucas syö yleensä ihan tavallista vaaleaa leipää.


(Vinkkivitonen: kun menet hakemaan sitä leipää keittiöstä, tarkasta että soppakulho on tarpeeksi kaukana lapsesta, muuten voi käydä niin että se kiepauttaa sen ympäri. Kyllä, me söimme sitten pöydältä.)

Peruna ei kuulu Lucaksen ykköslemppareihin, mutta syö se yleensä senkin kiltisti, jos sitä vain on maustettu tarpeeksi. Keittelen perunaa, sitä ihanaa sipulia ja mitä milloinkin kaapista löytyy, esimerkiks kesäkurpitsaa, porkkanaa tai paprikaa, lisään joukkoon vähän maitoa tai kermaa ja yrttejä ja soseutan vähän. Lucas on jo pidempään syönyt melko karkeaa ruokaa jossa on isompiakin paloja, no kyllähän noilla hampailla hyvin pureskeleekin!


Alavasemmalla näkyvä perunamuusi on tosi sileetä siks koska meilläkin oli muusipäivä eikä siellä kuulu olla paakkuja!

Jauhelihasta Lucas tykkää ja teenkin yleensä jauhelihapuikkoja (idioottihelpolla reseptillä) pakkaseen, koska niitä on helppo sulattaa ja pilkkoa minkä tahansa ruuan sekaan tai antaa syötäväksi sellaisenaan. Seuraavaks ajattelin kokeilla miten soijarouhepullat tekee kauppansa koska ne on tosi hyviä, mutta soija kuuluu siihen kastiin jota ei suositella annettavaksi ennen yhden vuoden ikää joten oon jättänyt sen tähän asti testaamatta.

Riisiä Lucas ei syö kovin usein, en taaskaan edes oikein tiedä miks, kun ei senkään kiehuminen niin kauaa kestä. Oon myös superhuono tekemään mitään babykastikkeita, joten riisikin menee yleensä sillä tomaattikastikkeella... Oho, mutta kun Lucas niin tykkää siitä! Kananmunakastikkeesta Lucas ei esimerkiks syty yhtään! Se taas on yks mun herkuista, vaikka sitä aika harvoin teenkin.


Lucas juo korvikkeen sijaan tosiaan kahdesti päivässä ihan tavallista (luomu)kevytmaitoa, kuten mamakin! Muissa kuvissa riisiä ja tomaattikastiketta sekä riisiä ja kananmunakastiketta, joka ei vieläkään oikein tehnyt kauppaansa joten herra Urpo lounasti sitten pelkkää ruisleipää...

Nykyään Lucakselle kokkaaminen on kyllä oikein mukavaa, koska ei tarvitse enää varoa oikeastaan mitään sellaisia perusruoka-aineita (eikä kyllä ei-peruksiakaan, mitä lie ikinä ovatkaan). Kananmunaa ja maitotuotteita on testattu jo pitkään eikä ongelmia ole ilmennyt, ainut on se suola ja tietysti kaikki "kielletyt" ruuat, joita en tosin muutenkaan käyttäisi sen ruokiin, esimerkiks pavut ja pinaatti.

Kalaa en ole hetkeen antanut, koska tämä taapero ei siitä oikein pidä! Kokeilen myöhemmin paremmalla onnella kunhan sen makuhermot tuosta kehittyy. Muuten Lucas on aikalailla kaikkiruokainen, kunhan sillä on oikeasti nälkä. Ellei ole, ei se suostu ottamaan suuhunsa lusikallistakaan ja jos suostuukin, se sylkee kaiken heti ulos. Siksipä se syökin vain neljästi päivässä (lounas, päivällinen ja aamu- sekä iltapuurot) ja lisäksi jossain välissä välipalaa, riippuen miten muut syömiset ovat menneet.


Välipalaksi kelpaa esimerkiks riisikakut (joita mä itsekin syön pakettikaupalla), kaikenmaailman hedelmät ja korput. Aamuisin se voi syödä mitä tahansa puuroa ja tällä hetkellä menossa on tuo Babyloven kolmen jyvän puuro. Iltaisin taas esimerkiks se ei kelpaa, muuten yöllä kiukuttaa ja nyt ollaankin iltaisin syöty tota Milupan (näyttää ihan Suomi-Muksun logolta) huippuherkullista stracciatellapuuroa. Syötän Lucakselle laiskana aina vaan tollaisia babypuuroja koska ne on niin nopea valmistaa! On meillä kaapissa myös "aikuisten" kaurahiutaleita, niistä keittelen puuroa jos muuta ei ole.


Meillä on nyt enää yksi pakkaus korviketta ja kaksi pakkausta tota Kindermilchiä ("lastenmaito", alkaen vuoden iästä) kotona jemmassa, ja kun ne loppuvat saa Lucas alkaa juomaan kokonaan pelkästään ihan tavismaitoa. Noista tosin riittää vielä aika pitkäksi aikaa, jauheita kun ovat.

Kuten oon kertonut, Stefan on meillä se intohimoinen pääkokki joka rakastaa ruuanlaittoa. Lucaksen ruoka on kuitenkin mun jobi - nyt kun aloin miettimään niin Stefan varmaan uskoo että olisin kokoajan ärsyttävästi pätemässä jos se kokkais jotain Lucakselle (en voi nyt tarkastaa oonko oikeassa koska se on duunissa). Välillä ruokaa tehdessään se kehittää jotain mistä erottaa Lucakselle oman annoksen ennen maustamista tai jonkun "kielletyn" aineen lisäämistä (esimerkiks halloumijuusto, joka on aivan liian mausteista lapselle).

Jos jollakin on vinkata jotain hyviä beibinkastikereseptejä niin bitte, tai ylipäätänsä tollaisen vuosikkaan reseptejä! En ole mikään kovin luova kokki muutenkaan ja varsinkin kun parhaat ystäväni maistuvat mausteet on kielletty niin aika hiljaista, milloin ne taaperon elimet alkaa sietää sitä suolaa? Kiitos srilankalaiset kun opetitte äidilleni miten ruokaa maustetaan kunnolla ja kiitos äiti kun totutit mut sitten just sellaiseen niin että kaikki muu maistuu ihan puulta. :D Enivei, milloin teillä on onnistuttu siinä että koko perhe syö aina samaa ruokaa?

10 kommenttia:

  1. Hehe, Niilo syö samaa ruokaa mun kanssa, tosin maustan oman annokseni jälkikäteen :D Makaronit, herneet, maissinpalat, riisit ynnä muut menee ihan sellaisenaan, hienosti silppuaa itse ruokansa eikä mitään tarvitse pienentää/soseuttaa paitsi peruna nyt tietysti pilkkoa. :)

    Lemmenviemää on muuten ihan huippis sarja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Niilo :) ! Musta taas tuntuu että me syödään melkein aina jotain sellaista mistä ei voi mitenkään Lugille soveltaa ja on vaan helpompi tehdä sille oma ruokansa. :D

      Ja joo niin on, vaikkakin kaikki väittää sitä vanhusten ohjelmaks... :D

      Poista
  2. En malttanu.. hah ei voi muistaa millon Luna alko syömään oikeeta ruokaa :D ja halloumijuusto on Lunan lempparia kuten myös feta ja valkosipulinkynnet öljyssä :D tosin luna nyt muutenkin on vähän erikoinen esim hän syö karjalanpaistista pippurit ja sipulit, mut ei lihaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunahan viihtyis sitten meillä ei pelkästään Stefanin vaan myös ruuankin takia :D ! Ja hyvin sanottu joo, hän nyt on muutenkin vähän erikoinen... Mut Sofiankinhan lemppari oli pienempänä valkosipuli, en tiedä onko enää :D

      Poista
    2. Kurpitsaa, nam! Ihanaa kun täällä Itävallassa on nyt kurpitsa-aika, siitä saa kaikkia herkkuja. Tuo suolan käyttö ei olekaan ihan yksiselitteinen juttu. Tuolla www.richtigessenvonanfangan.at (ajankohtaisimmat suositukset Itävallassa) saiteillakin todetaan ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta.

      "Die Rolle der Salzaufnahme während der Beikostzeit wurde bis jetzt noch nicht ausreichend untersucht. Untersuchungen zeigen jedoch, dass eine hohe Natriumaufnahme über die Nahrung den Blutdruck bei Neugeborenen und Säuglingen erhöhen kann. Es wird daher angenommen, dass während der frühen Kindheit eine höhere Salz-Sensitivität besteht als im späteren Leben (ESPGHAN, 2008). Weiters kann salzhaltiges Essen in der frühen Kindheit zu einer dauerhaften Präferenz dieser Geschmacksrichtung führen (Stein et al., 1996). Eltern/Bezugspersonen sollen Beikost nicht nach ihren eigenen Vorstellungen abschmecken."

      Suomesta muistan että 1-3 -vuotiaalle suositellaan antamaan enintään 1/2 tl. suolaa päivää kohden, sillä tuota suolaa tulee niin monista valmisteista muutenkin.

      Toivottavasti tästä oli edes jotain apua vaikka uskon että klaaraat tämänkin yhtä hienosti kuin kaiken muunkin tähän mennessä. Vaikken sua henk. kohtaisesti tunnekaan niin vaikutat tosi fiksulta päätöksissäs ja sitä maalaisjärkeäkin löytyy :D.

      Mukavaa alkavaa viikkoa!

      Heli

      Poista
    3. Stefan on kunnon kurpitsafriikki, musta se on vähän tylsää, lukeutuu siihen ryhmään jota voin kyllä syödä ihan ongelmitta mutta jos vaihtoehtona on joku muu niin otan sitten mieluummin sen jonkun muun. :D

      Joo, mä olen kans lukenut sekä suomalaisia että saksalaisia sivuja mutta yhdeltäkään ei ole löytynyt yhtä tiettyä suositusta! Meillä on tällä viikolla vihdoin lastenlääkäri joten aion kysyä siltä, pidän sitä kaikessa lapsiin liittyvässä about jumalana jolla on varmasti oikeat vastaukset haha. :D

      Hihi, hauskasti sanottu, harvoin kuulen mun älyyn liittyviä kehuja :D ! Just se maalaisjärki ja oman beibin kuunteleminen on kyllä mun lempparit päätösten teossa, kaikki vauvat kun on ihan erilaisia ja yhdelle sopii toinen suositus ja toiselle toinen. :)

      Kivaa (ja toivottavasti vähän selkeämpää kuin meillä) viikkoa myös sinne :) !

      Poista
  3. Meillä molemmat lapset ovat saaneet maistella pikku hiljaa 10-11kk lähtien perheen ruokia kuten makaronilaatikkoa ja jauhelihakastiketta. Jauhelihakastikkeen teen kuten kastikkeet tehdään (voi, vehnäjauhoja, vettä, mausteet), meillä tomaattikastiketta/murskaa tms. ei pahemmin käytetä ruoanlaitossa. itse en käytä suolaa muutenkaan ruoanlaitossa paljon, lihaliemikuutio ja muut mausteet sitten sitäkin kovemmassa käytössä ruoanlaitossa (vaikka lihaliemikuutiossahan on myös suolaa..). Mutta kun lapset rupesivat syömään perheen ruokia, vähensin mausteita ja sen vähäisen suolan jätin pois. Pikku hiljaa lisäilin mausteita normilukemiin ja seurasin miten elimistö reagoi. mutta meidän perheessä on tuo paljon puhuttu maalaisjärki ollut tehokkaasti käytössä :) ja sitten yli vuosikkaille on maistunut makkarakastike, edelleen ihan meidän lasten lemppari vaikka siitäkin höpistään "nakki päivässä", ei saisi syödä liikaa liiallisen nitriitin takia mutta meillä syödään paljon makkararuokia ja oikein terveitä palleroita täällä näkyy temmeltävän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos kokemuksien jaosta :) ! Ihan perus "jauhelihakastiketta" voisinkin alkaa nyt tekemään kun sitä soijaa saa alkaa testailemaan, olin unohtanut koko soosin vaikka ennen söin sitä ihan hullun usein ! Me vaan käytetään joka ruuassa niin paljon vihanneksia ettei ne kyllä sovi yhtään yhteen ruskeen taviskastikkeen kanssa, siihen sopii ainoastaan punajuuri, sipuli ja ketsuppi :D !

      Mä oon nyt käyttänyt lihaliemikuutioidenkin tilalla pelkästään Stefanin keittämää "kirkasta" keittoa (mikähän sellainen keitto on suomeks nimeltään?), musta se on tosin parempaakin kun ne kuutiot!

      Onhan niitä kaikenmaailman kieltoja, mutta kun käyttää sen maalaisjärjen lisäksi fraasia kohtuus kaikessa niin tuskin kukaan sairastuu! Meillä suurkäytössä on ehkä se sipuli, mutta sillä ei ole onneks mitään haittavaikutuksia suurinakaan määrinä syötynä! :D Onneks tosiaan edes sillä ja niillä yrteillä saa maustettua ruokaa, eiköhän Lugikin meidän ruokiin sit joskus totu. :)

      Poista
  4. Noel oli (ja on) tosi kranttu syöjä, mutta lohi maistui alusta asti. Meillä syötiin siis ihan suhteellisen usein uunilohta ja perunamuusia, kun se oli pieni :) Ja raejuustoa lisukkeena. Toinen aika usein syöty ruoka oli yrteillä maustetut lihapullat jonkun lisukkeen kera. Ja hei, munakokkeli on myös helppo ja nopea ruoka, jos vaan maistuu! Yksi mun tuttu teki tosi usein munakkaan itselleen ja lapselleen, lisäsi sit vaan omalle lautaselleen suolaa. Siihenhän voi upottaa sitä sipuliakin ihan reippaasti, jos tykkää ;)

    Sofialle taas on aina maistunut paremmin kaikki kasvisruoka, varsinkin kasvikset raakana. (Yritä tässä nyt sit kokata kaikille maistuvia juttuja..!) Se tietty toisena lapsena joutui vähän aiemmin totuttautumaan muun perheen ruokaan, kun syöjiä oli kotona kolme. Soffen kohdalla vaan oli tosiaan enemmän kasviksia lisukkeena lautasella. Sipulia, valkosipulia ja yrttejä sai olla reilusti neidin ruuassa. Ja puuroa nuo syövät molemmat ihan hirveän hyvin, uunipuurohan valmistuu ihan siinä sivussa, ja siihen voi sitten laittaa tuoreita marjoja tai hedelmäsosetta, tai ihan mikä maistuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä haaveilin kans pitkään että pääsen tekeen uunilohta kun on kaks syöjää mut EI, ei maistu lohi Lucakselle :D ! Toivottavasti myöhemmin! Lihapullia mäkin teen, tai siis puikkoja, kun ne sulaa pakkasesta nopeammin. :D Ja koitin hei tota munakokkelia heti tänään, mutta ei Lucas oikein innostunut siitä... Sillä tosin on taas vähän nirsoiluvaihe päällä kun sille puskee hammasta, ehkä pitää sitäkin kokeilla myöhemmin uudestaan, en ole edes aatellut koko kokkelia kun oon välttänyt vähänkään paistettua ruokaa!

      Muistelinkin et Sofia on ollut aika hyvä syöjä! :) Ja oi uunipuuroa mmmmmmmmm osaisinkohan mäkin tehdä sitä, siihen kun sais vielä mehukeittoa omnomnom sitä syötiin pieninä mummolassa USEIN :) !

      Poista