sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Hochdeutsch vs. tirolinsaksa

En tiedä mitä aattelin 10-vuotiaana, kun koulussa piti valita tahtooko alkaa lukea saksaa seuraavana syksynä. Siinä iässä tuskin ainakaan mielessä kävi että muuttaisin joskus saksankieliseen maahan, sen sijaan tykkäsin äidinkielestä ja englannista ja varmaan vain tahdoin jotain uutta tylsään koulunkäyntiin. Yläasteellakin se oli vielä ihan okei, mutta lukiossa into katosi täysin. Meitä pitkän saksan lukijoita oli alle kymmenen hengen ryhmä joten kursseja ei tarjottu kuin tasan se yksi per lukuvuosi, joten ne oli pakko käydä silloin kun ne oli tarjolla (muuten huolin lukujärjestykseeni lähinnä keskipäivän tunteja). En vieläkään tiedä millä tuurilla pääsin niitä kursseja läpi, samoin ylioppilaskokeen lubenter (eli 4-10 asteikolla about 6) on aika mysteeri, koska kirjoituksissa lähes koko pakollisen kolmituntisen pidättelin oksennusta tai yritin nukkua koska ne sattui maanantaiaamulle jota edeltävä koko viikonloppu oltiin juhlittu kaverin synttäreitä.


Opin käsittämättömän paljon saksaa heti ekana Itävallan vuonna, mutta ne kahdeksan kouluvuotta opetti kuitenkin ne tärkeimmät kieliopit, siis mistään adjektiivin heikosta taivutuksesta tai refleksiiviverbeistä tai muusta höpönlöpöstä en kyllä muista mitään mutta tarkoitankin nyt ihan peruskielioppia. Mulla oli ekana vuonna unkarilainen työkaveri joka ei osannut ollenkaan saksaa, mutta kauden lopussa me ei tarvittu keskustellessa enää ollenkaan viittomia koska se oli oppinut niin hyvin kaikkea. Silti sen lauseet oli edelleen kummallisesti rakennettuja, verbit vähän oudosti taivutettuja ja prepositiot välillä vääriä, mutta ymmärsin kyllä yleensä mitä se haki takaa. Jos sillekin olis koulussa vuosikausia painotettu kaikenmaailman spotpia ja konsulikieprejä sun muita niin se olis itsekin huomannut että lause kuulostaa oudolta, mutta ei se omaan korvaan särähdä jos ei ole koskaan oppinut.

Peruskielioppi oli mulla siis aina ihan tyydyttävästi hallussa, mutta tosiaan ne vaikeammat asiat on edelleen vähän hakusessa. Jos puhun nopeasti, en aina taivuta artikkeleja oikein. En edes muista kunnolla mitkä prepositioryhmät kuuluu minkäkin kanssa, mutta tiedän alitajuntaisesti joidenkin taivutukset eikä niissä tule koskaan virheitä. Jopa Stefan sanoo välillä jotain mikä kuulostaa mun mielestä hupsulta, jolloin kysyn että eikö siihen kuulukaan akkusatiivimuoto - silloin se huomaa sanoneensa väärin mutta kysyy multa että mikä on akkusatiivi. Niin, en mäkään muista kaikenmaailman illatiiveja ja allatiiveja, mutta suomen kielessä niitä onkin 16, saksalla vain neljä. Toisaalta, niiden saksan artikkelien oppimiseen voi suomalaisella mennä hetki, niitä kun ei sitten taas suomen kielessä ole ollenkaan.


Stefan korjaa mua yleensä aina jos sanon jotain väärin, joka on musta äärettömän hyvä (välillä se ei tosin jaksa, esimerkiks jos oon nähnyt suomenkielisiä unia niin aamuisin menee hetki ennenkuin kykenen puhumaan normaalia saksaa). Oon tajunnut sen ansiosta jonkun älynväläyksen perusasioista, just esimerkiks taivutuksista, joita en koulussa koskaan jaksanut ymmärtää. Saksassa on myös kauhea lista verbejä, joihin kuuluu prepositio (mikä lie niiden oikea nimi on). Niitäkään en ikinä jaksanut opetella, mutta nykyään niitä osaa ulkoa aika suuren määrän. Esimerkiks suomeksihan mä voin sulkea tai käynnistää mitä tahansa, mutta saksan kielessä täytyy tietää mitä avaat tai suljet jotta voit valita preposition. Ovi laitetaan kiinni ZU machen, telkkari laitetaan kiinni AUS machen.

Saksan puhuminen on nykyään ihan vaivatonta, eikä mun tarvitse miettiä ensin päässäni mitä sanon, jos siis juttelen jonkun kanssa. Tietysti jos olen menossa hoitamaan jotain virallisia asioita, täytyy ensin kysyä Stefanilta tai vilkaista sanakirjaa koska jos koulussa on opetettu jotain semmoisia sanoja on ne kadonnut päästä samantien kun on astunut luokasta ulos. Tuttujen kanssa käytän usein "en tiedä mikä se on saksaks mutta blablabla"-termiä, eli kiertoilmaisua tai selitystä - jos joku sana on hukassa niin selitän sen muilla sanoilla niin että keskustelukumppani tajuaa mitä haen takaa. Unohdan välillä ihan tavallisiakin sanoja, mutta niin mulle voi käydä suomenkin kanssa.


Tirolin murre ei ole hankalimmasta päästä, mutta tietysti vähän sekavampaa hochdeutschiin, eli siihen kirjakieleen mitä opetetaan koulussakin, verrattuna. Sitäkin oli onneksi pakko oppia jo ekana Itävallan vuonna, koska meidän silloinen pääkokki oli paikallinen ja puhui pelkästään murretta. Nykyään senkin ymmärtää jo lähes ongelmitta, toki välillä joudun pyytämään esimerkiks Stefanin mamalta voisko se toistaa, koska se ei varmaan edes osaa enää hochdeutschia. Naapurin mummon puheesta en ymmärtänyt ensin sanaakaan (tosin Stefankaan ei usein ymmärrä sitä) eikä se meinannut käsittää kun sanoin että en ymmärrä, kunnes sen mies tuli ja huus sille "PUHU SAKSAA!". Jotkut sanat kun saattavat olla aivan erilaisia kuin mitä on koulussa oppinut, esimerkiks schön (kaunis) äännetään tirolinmurteella schian. A-kirjain vääntyy yleensä o:ksi, esimerkiks schlafen (nukkua) on schlofen. Lisää yleisempiä erilaisia sanoja suomi - hochdeutsch - tirol:

minä = ich = i
myös = auch = a
meillä on (/onko meillä) = wir haben = hamma/homma
me menemme (/menemmekö me) = gehen wir = gemma
(ja ylipäätään melkein kaikki me-muotoiset verbit voi lopettaa ma-päätteeseen)
mutta = aber = oba
nyt = jetzt = iaz

Jotkut kirjoittaa myös esimerkiks Facebookiin murteella ja silloin mun on yleensä pakko lukea ne tekstit ääneen että ymmärrän mitä henkilö hakee takaa, koska kirjoitusasu eroaa oikeasta niin paljon. Silloin se onkin ihan kuin suomea - kirjoitetaan juuri niinkuin lausutaan. Murteet myös tietysti vaihtelee eri osissa maata (ihan niinkuin Suomessakin, miähä oon viettän kesii Kotkas, entässiä). Toisenakin Itävallan vuonna mulla oli se sama unkarilainen työkaveri joka siinä vaiheessa osasi jo aika paljon ja me heitettiinkin välillä läpällä kaikkea dorkaa murteella. Kerran hissimieskaveri kuuli ja melkein suuttui kun se luuli että me pilkataan sen rakasta kieltä (tirolilaiset on hyvin ylpeitä tirolilaisuudestaan).


Tämäpäs tulikin mainioon kohtaan, just näin koulujenpäättymisviikonloppuna! Opiskelu kannattaa aina, mutta jos on yhtä laiska kuin minä eikä jaksa opiskella kieliä kunnolla (tai yhtään mitään...) mutta tahtoisi silti ulkomaille niin ei huolta! Mun lukion saksanryhmän pari lukee myös tätä ja voi vahvistaa että olin ihan überhuono (silloin kuin jaksoin mennä tunneille) mutta tosiaan, kun kieltä käyttää joka päivä niin sitä oppii tietysti tuhat kertaa paremmin kuin koulussa, jossa sitä on 2-5 tuntia viikossa.

En kuitenkaan suosittele lähtemään minnekään jos kohdemaan kieli ei ole lainkaan hallussa tai jos tietää ettei maassa englannin osaaminen ole kovin yleistä, koska se omalla kielellä säkätys on raivostuttavaa ja yksi ärsyttävimpiä piirteitä asiakkaissa. Esimerkiks suurin osa italialaisista saapuu Tiroliin lomalle ja olettaa että kaikki puhuu italiaa, ja kun ei puhu, ne alkaa puhua kovemmalla äänenvoimakkuudella eivätkä ymmärrä kun yrittää sekä saksaksi että englanniksi sanoa että en ole kuuro, en vain ymmärrä italiaa.

Jos joku ei ymmärtänyt jotain (tai mitään) tai tahtoo kysyä jotain niin tietysti saa kysyä, toivottavasti tässä oli Annikalle kunnolla vastausta. :D Ja tästä vielä lopuksi DJ Ötzin Tirol-laulu, kuinkahan moni saksaa lukenut ymmärtää sanat? Es sagt griaß gott i kimm ausn Stubaital :D !


Täytyy toivoa että tämä allaoleva tonttu oppii myös hochdeutschia !

21 kommenttia:

  1. Oi vitsi et tykkäsin tästä postauksesta! Luen tosiaan itte saksaa ja ymmärrän niin hyvin, kun lukiossa se ei nää maistu ollenkaan.. Yläasteella saksa oli mulla aina ysi, lukiossa se tippui 7puoleen, jonka ope ekat kurssit nosti kasiin. No, nyt kolmas kurssi olin 6puol ja sen ope laittoi kutoseksi. Muutenkin tää kurssi on mennyt mulla ihan ohi, nimenomaan kaikki refleksiiviverbit ja heikot taivutukset.. Aattelin aluks et no ihan sama olkoon kutonen, onhan mulla ne kaksi kasia edellisistä kursseista, mutta sitten sie tulit mieleen, haha!:D Haluisin itekin lukion jälkeen (tai itseasiassa myös sen aikana) matkustelemaan ja jopa asumaan joksikin ajoiksi saksankielisiin maihin, au pairina olo vois olla aika mun juttu. Joten meen nyt sitten torstaina uusimaan kokeen ja nyt aion todellakin opiskella sitä hiton saksaa että sieltä nyt parempi numero tulisi!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että mä oon varoittava esimerkki :D ! Ja hyvä että meet ahkerana vielä uusimaankin, voi kuinka itekin olisin jaksanut, kyllä nyt riepoo! Mut hauska oli toi "haluisin matkustelemaan lukion aikana", tyyppi lähdössä vuodeks Jenkkeihin haha :D ! Mäkin mietin aikoinaan au pairiks lähtöä, mikä maa sua kiinnostais? :)

      Poista
    2. Haha no joo Jenkkilää nyt ensin mut mie elän jo niin tulevaisuudes et reissui varsinaisee Saksaa on jo suunnitteilla ja sit oon miettin et kesällä ennen kirjoituksia lähtisin johonkin saksan kieliseen maahan au pairiks pariks kuukaudeks haha ;D ja sit lukion jälkee vuoden pari haluisin viettää esim just Itävallassa au pairina tai töissä, kattoo mihin elämä vie haha :D Saksaa siis luen ihan siitä syystä et oon aina halunnu saksan kielisiin maihin asumaan :)

      Poista
    3. Ihania suunnitelmia sulla, go for it :) ! Itävalta oli kyllä aina mun lemppari saksankielisistä maista ja nyt tietysti vaan vahvistunut. Saksa on musta liikaa Suomen kaltainen eikä siellä ole vuoria ja sveitsiläiset puhuu omituisesti. :D Mutta toivottavasti sä löydät just sulle sopivan mestan jostain, kyllä se elämä vie kun sen antaa viedä :) !

      Poista
  2. Hei!

    Kiva lukea taas postauksiasi!

    Totta! Vaikka olisi kuinka hyvä koulupohja saksan opintojen suhteen niin vaatii aikansa ennenkuin korva tottuu murteille ja oppii ymmärtämään niitä. Toki monesti ymmärtävät puhua ulkomaalaiselle vähemmän murtaen.

    Olin juuri Sveitsissä ja siellä ne vasta hauskasti puhuvatkin! Kuitenkin huomasin jo kolmantena päivänä ymmärtäväni paljon enemmän kuin ekana. Niillekin täytyi sanoa että "bitte in hochdeutsch", muuten puhuvat mielellään omaa kieltänsä. Tänään soitin yhteen virastoon Itävallassa ja langan päässä kysyi että "Soitatteko Sveitsistä?" x) Ei kai se murre vaan tarttunu...no ei sentäs.

    Tuohon Suomi-Hochdeutsch-Tirol käännösjutuun voisin lisätä että noi antamas esimerkit pätee oikeastaan kaikissa muissakin Itävallan murteissa. Wieniläinen käyttää juuri samoja antamiasi esimerkkejä. Tirolilaisten ymmärtämisestä tekee haastavaa niiden ääntäminen ja tapa puhua. Mutta eikö ole ihanaa kun tirolilaisen kans ollaan heti sinut? Täällä Wienissä ollaan vanhempikantaisia ja joskus se teitittely tuntuu vähän liioitellulta.

    Terveisin Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja servus :) ! Joo, monilla on vaan niin vahva se murre ettei ne edes osaa puhua enää normaalimmin. Tai no, ei voi sanoa normaalimmin, koska heillehän se on normaali. Stefan on onneks tottunu duunissa puhumaan vähän tavallisempaa saksaa kun sillä ei ole yhtään itävaltalaista työkaveria, joten sen on helppo puhua sit munkin kanssa, mut esimerkiks sukulaistensa kanssa se on ihan sitä tirolia ja sillon mun pitää kyllä keskittyä kunnolla että ymmärrän kaiken. :D

      Sveitsinsaksa on kyllä melkosta! Mun kaveri on siellä just vaihdossa ja se oli meillä ja huomas kyllä että sille se on tarttunut! Esimerkiks rrrr on ihan erilainen kuin täällä meillä. :)

      Mun pitikin tohon kirjoittaa etten osaa sanoa muista osavaltioista enempää kun en ole kun Salzburglandissa yhden kesän viettänyt. Musta oli jännä että vaikka se on ihan Tirolin vieressä, on niillä kuitenkin siellä jotain ihan omia sanoja, jotka tirolilainen taas sanoo erilailla.

      Ja oi kyllä, sinuttelu on ihanaa! En oo koskaan tykännyt teitittelystä tutumpien ihmisten kanssa (esimerkiks asiakkaat tietysti erikseen) ja mulla oli yks vuosi kamala naiskakkospomo joka halus että häntä teititellään ja sanotaan rouva sukunimi. Ykköspomon kanssa kun aina hassuteltiin ja se akka oli semmonen hienostelija, yök. :D

      Poista
  3. Saksaa äidinkielenään puhuvat eivät oman kokemukseni perusteella ole myöskään niin kauhean tarkkoja siitä miten ne sanat taivutetaan ja onko sanajärjestys ihan täysin oikea. Sillon pääsiäisenä kun siellä käytiin, niin ihan hyvin pärjäsin sillonkin, kun sä et ollu tulkkaamassa, vaikka mun saksa on kohteliaasti sanottuna ihan kamalaa :D Mutta jokatapauksessa koin tulleeni ymmärretyksi, ja myös itse olin ymmärtävinäni mitä mulle puhuttiin kaupoissa sun muualla. Tärkeintä on se, että yrittää edes puhua sen maan kieltä missä milloinkin on. Sama jos mennään vaikka Ruotsiin, niin varmasti tulisin siellä paremmin toimeen englannilla, mutta silti sönkötän aina ruotsia siellä.

    Tuuttehan muuten meilläkin käymään, kun tänne tulette?

    T: V

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei täällä katota samanlailla kieroon kun Suomessa jos sanookin esimerkiks "menen kouluun" sijasta "menen koulussa", pointin ymmärtää kuitenkin vaikka taivutukset ei oliskaan oikein! Noissa prepositio + verbi-yhdistelmissä (sun pitää kysyä Emmalta mikä niiden nimi on! :D) on tosin monia joissa verbi on sama mutta jos valitsee väärän preposition niin merkitys muuttuu ihan täysin.

      Mä oon kanssa sitä mieltä että on kohteliasta edes yrittää, yleensä se yhteisymmärrys löytyy. :)

      Ja tottakai tullaan, jännittää miltä siellä näyttää, kuvista kun ei koskaan näe kunnolla! Ainiin ja vielä tohon kieliasiaan, musta nää on aina yhtä symppiksiä http://www.feissarimokat.com/2012/11/ihana-kielemme/ :)

      Poista
  4. En ole lukenut koko blogia vaan vain tämän kiinnostavan kuuloisen postauksen, joten puhutko (puhuthan?) pojallesi suomea?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai puhun! :) Kaksikielisyys on superhienoa! Mieskin oppii siinä samalla, se osaa jo monia elämässä hyvin tarpeellisia sanoja (mm. "nakupelle") ... :D

      Poista
  5. Hahahaaa saksantuntien pari kuittaa :D mullon nyt ollu parin viikon tauko sun blogin lukemisessa ja olipas kiva löytää täältä tällainen sepustus! Mä sanoisin että et sä überhuono ollut, helvetin laiska vaan :D

    Oon muuten ens viikolla tähän aikaan Innsbruckissa, harmi että meette just Suomeen silloin. Me heitetään Ekin kans parin päivän roadtrip ja käydään Neuschwansteinissa, Innsbruckissa, Liechtensteinissa ja Zürichissä nyt ainakin, ja varmaan mennään kyllä aika läheltä teidänkin huudeja. Mutta ehkä ens kerralla sitten ku tuolla satutaan liikkumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoooooo totta olis ehkä oppinu paremmin jos ois vähän tsempannu :D Onneks ihana Mikko toi dorkuudellaan mulle vähän opiskeluintoa, muistatko sen kauniin käsialan ahaha :D

      Höh! Mut kuulostaa kyl sikakivalta, ootteko autolla liikkeellä vai millä? Innsbruck on ihan mun lemppari (käykää 360°-kahvilassa, sieltä näkee kaiken) mut Zürich on kuulemma myös ihan yks kauneimpia kaupunkeja täälläpäin Eurooppaa. :) Kauan Erkka oikeen on siellä Saksassa? Vai Neuvostoliitossa haha nauroin niille kuville Facebookissa :D

      Poista
  6. Mä mietin tätä juttua vielä enemmän, ja meille sattui kyllä niin jäätävän epämotivoivat opettajat koko lukioajaksi, että kyllä niitäkin voi syyttää meidän heikosta osaamiseta :D Miten Mikko ees oli edes muodollisesti pätevä?! Kysynpähän vaan... Ja, käsiala, silmälasit ja kaikki, huhhuh!!! Ja se Piia nyt oli vaan nihkeistä nihkein tyyppi...

    Joo Eki vuokras meille auton ja sillä heitetään sellanen 1000 km rundi. Ja siis just tässä tänäänkin ollaan taisteltu siitä lopullisesta paluupäivämäärästä, meillä on liput Musen keikalle täällä 27.7. ja mä oon tehny selväks, että siiheksi pitää olla takas. Mut sillä ois vielä mukamas joku tentti seuraavalla viikolla mut oon käskeny järjestää asiat niin että se on kotona tolloin (oonko ihana vai superihana??) :D mut siis joskus siinä heinäkuun viimeisinä päivinä kuitenkin. Sillä alkaa työsopimus täällä 2.8., niin pakko on tulla viimeistään siiheksi.

    Jos Innsbruck ja Zürich on ihania, niin voin kertoo että Stuttgart ei oo! Yks rumimpia kaupunkeja missä oon koskaan käynyt ja erityisesti se yliopiston kampusalue, missä Eki asustaa, oli aivan helvetin jäätävä paikka. No, täytyy toivoo että se on nyt ees vähän siedettävämpi ku on sentään lehdet puissa ja toivottavasti vähän paremmat säätkin kuin sillon viimeksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha mites Mikon abiristeily se oli myös aika huhhuh :D ! Piia oli kyl, en ees muista siitä mitään?! Sillä oli silmälasit? Ehkä? En tiedä, kun ei jääny mieleen!

      Oot kyllä joo ehdottomasti superihana, mitäpä mistään tärkeistä tenteistä kunhan tyttöystävä saa poikkiksen kotiin silloinkun tahtoo :D No tulee milloin tulee, jokatapauksessa ei oo kyllä pitkä aika enää! Ja joo se kyllä näytti aika kamalalta paikalta, mun ei tekis mieli edes katsoa ikkunasta jos olis sen näköset maisemat. :D Mut ehkä kesä olis tosiaan joo saanut sitä vähän inhimillisemmäks, toivottavasti ! Hei ihanaa reissua teille, tuu kertoon sit mitä puuhasitte :) !

      Poista
  7. Itsekin saksaa vieraana kielenä päivittäin käyttävänä teen jatkuvasti pieniä ja välillä vähän isompiakin virheitä. On pakko kommentoida noiden "zumachen"- ja "ausmachen"-verbien eroon. "Eine Tür/ein Fenster/ein Buch zumachen/schließen bzw. aufmachen/öffnen" tarkoittavat aivan kuten kirjoititkin SULKEMISTA tai AVAAMISTA, mutta "einen Fernsehen/ein Radio/das Licht ausmachen/ausschalten bzw. anmachen/einschalten" taas tarkoittavat SAMMUTTAMISTA. Tän kommentin ei oo tarkotus olla mitään pilkun viilaamista, vaan itsellänikin meni oma aika oppia esim. noiden verbien ero. En tiedä auttaako sua muistisääntönä tämä sammuttamisen ja sulkemisen ero. Puhumalla ja virheitä tekemällä oppii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. siis sammuttamista tai päälle laittamista :)

      Poista
    2. Joo haha ois varmaan pitänyt kirjottaa se osio suomeks kirjakielellä ups, mulle kun sulkeminen ja sammuttaminen on kaikki samaa - mä aina suomeks "laitan kii" kaiken enkä koskaan SULJE tai SAMMUTA jotakin, mä laitan oven kii, mä laitan telkkarin kii, mä laitan ikkunan kii usw. :D Koska en kirjoita tänne kirjakieltä, en myöskään ajattele tekstiäni kirjakielellä. Mut hyvä pointti enivei, kiitos! :)

      Poista
  8. Vähän vanhaan postaukseen kommentoin, mutta eksyin lukemaan tän uudestaan ja pakko kommentoida. Oon lukenut itse saksaa yläasteelta asti ja luulin olevani siinä ihan hyväkin, mutta Itävaltaan muuttaessa oli kyllä ihan suu auki koko ajan - eihän nää mitään saksaa puhu! Mun kielen kehitys on myös ollut harmittavan hidasta, sillä opiskelin täällä englanniksi ja suurin osa kavereista puhui paremmin englantia kuin saksaa. No, heinäkuussa valmistuin ja nyt oonkin keskittynyt poikaystävän kanssa oikeasti tahkoomaan sitä saksaa. Vielä on murteen ymmärtämisessä vaikeuksia, mutta eiköhän tää tästä pikkuhiljaa! Mulla menee aina artikkelit ja prepositiot miten sattuu, mutta kai nekin ajan kanssa sieltä tulee, toivottavasti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se mitä koulussa opetetaan eroaa vähän tästä :D ! Toi on kyllä jopa vähän harmi, että ei kunnolla "pysty" reenaamaan kieltä. Mulla oli vähän sama aluksi, yritin puhua englantia jokaisen kanssa kuka sitä kunnolla osasi, mutta se piti kyllä sitten vaihtaa saksaksi, täälläpäin ihmisillä se englanninkielen taito kun ei ole kovin ymmärrettävällä tasolla... :D Mutta sulla tais olla siellä muunmaalaisia vaihtareita jonkin verran. :)

      Kyllä se murre sieltä tulee! Ja kun mua ärsyttää kun ajattelen etten ikinä opi niitä tyhmiä artikkeleja niin yritän vain ajatella että kyllä tää menee, ainakaan mun ei tarvitse opiskella SUOMEA haha. :D

      Poista
  9. Heh, eksyin blogiisi yhden toisen vauvablogin kautta - ei tosin mitään hajua miksi luen vauvablogeja, oh noes :D Mutta mielenkiinnolla aloin selailemaan näitä sun Itävalta vs. Suomi -postauksia. Itse kun elelen ulkosuomalaisena Zürichissä :) Olisi kyllä voinut olla suoraan mun näppikselta tuo koulusaksan osuus! Tismalleen samanlainen tausta täälläkin enkä tosiaan olisi koskaan uskonut asuvani saksankielisessä maassa, haha. Ja hochdeutschin ja switzerdütschin erot.. huoh :D Edelliseen kommentoijaan viitaten, mäkin elän kyllä aika "englanti-myönteisessä" ympäristössä, vaikkakin paikallisten kanssa, joten pitäisi vaan pakottaa itsensä puhumaan rohkeammin ja enemmän sitä saksaa.. :P

    Mielenkiinnolla jään seuraamaan kaksikielisen pikkupojan kasvua! Toivon mukaan se meilläkin tulee vielä joskus ajankohtaiseksi - tällä hetkellä keskityn vain kasvattamaan yhden koiranpennun järkeväksi aikuiseksi :D Mukavaa joulun aikaa teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No worries, et ole ainut vauvaton vauvablogien lukija :D ! Voi ei, sveitsinsaksa... sitä mä en osaa edes oikein kuvailla :D ! Siihen verrattuna jopa tämä tirolinmurre kuulostaa oikein korvaan sopivalta!

      Sillähän sitä taas oppis paremmin, kun vaan uskaltais puhua! Kuten mun veli sanoi, ei täällä katota samanlailla silmiä pyöritellen jos ei kielioppi olekaan niinkuin pitäisi. Suomessa kun moni tuntuu heti ottavan sen "oh god mikä mamu"-asenteen jos joku mongertaa vähän hoonolla soomella.

      Tervetuloa seuraamaan, tällähetkellä pikkupoika muistuttaa hyvinkin paljon ei-niin-järkevää koiranpentua... :D Ja samoin ihanaa joulua myös Sveitsiin :) !

      Poista