torstai 24. syyskuuta 2015

Florian 11 kuukautta

  • Lapsi osaa nyt kääntyä 90 astetta seisaallaan. V
  • Hän osaa myös nostaa esineitä lattialta yhdellä kädellä samalla, kun hän ottaa tukea toisella kädellä esimerkiksi pöydänkulmasta. V
  • Silloin tällöin tukea vasten seisova lapsi saattaa päästää irti kokonaan ja seistä tuokion täysin omilla jaloillaan. Toisaalta on lapsia, jotka osaavat jo kävellä. V/X
  • Aikuisen sylissä on mukava tanssahdella, mutta moni lapsi tanssii myös jo ihan itse tukea vasten. V
  • Istuessaan lapsi osaa kääntyä poimimaan esineitä sivuiltaan. V
  • Mukista juominen alkaa onnistua ja syödä lapsi osaa poimimalla ruuan lautaselta pinsettiotteella ja laittamalla sen suuhunsa. V
  • Lapsen käyttämät äänteet tulevat selkeämmiksi, ja pian hän alkaa käyttää sanoja johdonmukaisesti niin, että tietty sana tarkoittaa joka kerta samaa asiaa. X
  • Lapsi tykkää jutella, laulaa ja leikkiä loruleikkejä. V


Florian etenee edelleen kontaten, mutta seisoo kokoajan pidempiä aikoja ilman tukea ja nyt myös sen ihan tiedostaen, nätisti alas laskeutuen eikä kaatuen. Se myös pääsee nykyään kiipeämään aivan kaikkialle, mutta oppi myös laskeutumaan takajalat edellä itse alas joka helpottaa hommia hurjasti! Eräänä päivänä se yritti kiipeillä ruokapöydän tuolille ja lopultahan se kaatui sen päälle... Jos sen ulkona päästää pois rattaista niin se kiipeää sielläkin heti ensimmäiselle mahdolliselle kohteelle!


Herra on terroristien eliittiä, sen kekseliäisyys on ihan huippuluokkaa. Se osaa myös kehitellä kaikkia fiksuja keinoja - esimerkiks jos se haluaa olkkarin pöydälle niin se työntää Lucaksen auton viereen ja kiipeää sen kautta! Vaikka sillä on melkoinen eroahdistus, touhuaa se paljon myös omia juttujaan eri huoneissa (vaikkapa kodinhoitohuoneessa kaivelee joulukoristeita ja levittelee niitä ympäriinsä...). Se myös varastaa aina tilaisuuden tullen syötävää milloin mistäkin, esimerkiks nektariineja jääkaapista tai pastaa alalaatikoista!


Nyt kun jaksoin joku aika sitten vihdoin lopettaa imetyksen ja opetellaan nukkumaan vähän paremmin, on yöt vähän mitä on mutta suunta on kokoajan parempi! Imetyksen lopetus pitkittyi siksi niin paljon, koska meillä ei myydä kaupassa valmiskorviketetroja ollenkaan (ja netistä olisi saanut vain jättikokoisen paketin), ainoastaan jauhetta. Makkarista keittiöön on pitkä matka eikä olis yhtään napannut yön pimeinä tunteina lähteä tekemään korviketta. Löysin 1-vuotiaiden "valmismaitoa", mutta eipä se Florille maistunut joten nykyään se ainoastaan hilluu yöllä mutta ei syö enää mitään, jihuu!


Tämä on kirjoitettu jo muutama viikko sitten sen oikean yksitoistakuispäivän aikaan (samoin kuvat sieltä valikoituja), mutta julkaisu vähän jäi tässä kaikkien hulinoiden keskellä! Florian on kehittynyt taas kovasti mutta siitä lisää taas pian seuraavassa kuukausikatsauksessa joka onkin se VIIMEINEN, iiks! Tosin eipä se ole kyllä enää pitkään aikaan kovin vauva ollut mutta silti, ihan pian se on jo vuoden!


Hulinoita on siis tosiaan riittänyt kun touhuan tuota autokoulua ja kaikkea siihen liittyvää, esimerkiks ylihuomenna täytyy mennä kuudeksi tunniksi ensiapukurssille. Lisäksi vietettiin juuri reilu viikko Suomessa, tultiin kotiin eilen illalla ja heti tänä aamuna oltiinkin jo yhdeksältä Innsbruckissa asuntonäytössä! Huhheijaa, jospa huomenna vain käväisis Kitzbühelissä taas ajokorttiasioita hoitamassa ja sitten rauhoittuis edes hetkeks! Nyt pitää alkaa purkamaan kamoja, ciaoo!

11 kommenttia:

  1. Voi luoja tää kommentointi on p*rseestä. En enää saa tuota robottihommaa läpi puhelimella, kun tää puhelin ei näytä oikein noita juttuja. :'( Sitten kun kirjaudun gmailiin, niin kommentti häviää kuin tuhka tuuleen. Mutta asiaan! :D

    Luulin jo, että ootte kadonneet jo jonnekin, mutta elämä on välillä kiireistä. :) Uuh, mitä kaikkea jännää siellä tapahtuu! Joko löytyi uusi koti? Tsemppiä autokouluun!

    -Sandra

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mulle se vaan väittää ettei se robottihomma ole päällä :( ! Oon ränkännyt ja ränkännyt mut ei se vaan mene pois byää! Mutta ei olla minnekään kadottu, mielelläni höpöttelisin jatkuvasti kaikenmaailman juttuja mutta kun on pakko lasten nukkuessa päntätä niitä teorioita, toivottavasti nyt pian saisin kaikki hoidettua sitä koetta varten ja sen tehtyä niin olis taas aikaa! :)

      No tuo mitä nyt käytiin katsomassa olis pienellä viilauksella ihan täydellinen, ostais joku nyt tämän tästä niin vois muuttaa vaikka heti :D ! Saas nähdä onko pitkään vapaana, ei meinaan ollut hinnallakaan kovin pilattu. Mitäs teidän odotusarkeen, joko on ilmennyt miehen kanssa ongelmia esim. nimestä? :D

      Poista
    2. Kommentoin jo kerran, mutta taas onnistuin hukkaamaan kommenttini, ääk! Toivottavasti autokoulu alkaa jo olla ohi, niin on taas aikaa muuhunkin. :) ja toivottavasti myös kotiasia etenee! Etteköhän saa vanhan kodin nopsaan alta pois, kun on kuitenkin juuri rempattu.

      Odotusarki on sujunut ihan hyvin paitsi että oon aina väsynyt. Kokopäivätyö väsyttää! Nimestä ei varsinaisesti ole ollut ongelmaa, mulla on vahva mielipide pojan nimestä. Miehen isän nimi, joka on käypä nimi Suomessakin ja toiseksi nimeksi haluan alkuperältään saksankielisen nimen, vaan suomalaisittain kirjoitettuna. Mies ei oo vielä lämmennyt, mutta eiköhän päästä yhteisymmärrykseen. Sillä taas on tytölle nimi, mutta toinen nimi on auki. Mietin myös sen kirjoitusasua, kun siinä tulee tämä suomisaksaero ey/ei-äänteen kanssa. Mutta eipä se lapsi siihen kuole, vaikka joutuisikin nimeään korjailemaan. Sukunimeäkin kuitenkin joutuu sitten aina tavaamaan. :D

      Poista
    3. Aina se jotain sekoilee! Ja niin sekoan mäkin sen autokoulun kanssa, pakko se on olla pian ohi kun menee aika umpeen arrgh :D ! Tullut vaan kaikkia hankaluuksia eteen. Kotikin menis vähän nopiammin jos annettais vähän halvemmalla! ;)

      Oi, mullakin oli alussa aina väsy, se oli kamalaa kun ei olis mitään jaksanut tehdä vaikka ei edes ollut töissäkään! :D Meni sit onneks ohi. Ja kiva kuulla että meinaa löytyä noin ongelmattomasti! Tiedättekö jo kumpi sieltä tulee vai annatteko olla yllätys? :) Ja joo, ei tähän nimen tavaamiseen kuole, joskus siihen tottuu ja kirjaimet tavaa ihan luonnostaan kysymättäkin. ;)

      Poista
    4. Ei vielä tiedetä, kumpi tulee, vaan jospa se tammikuussa sitten selviäisi. ;) Mä joskus vaan heitän Kela-kortin suoraan pöytään, kun kysytään sukunimeä, kun helpompi se on mallista kirjoittaa.. Kun on vielä tuo ü nimessä, niin ihmiset menee ihan sekasin siitä. Eläinlääkärissäkin tavasin nimeä ja aloitin b niinkuin banaani ja silti mun tiedoissa oli tavallinen p ja se tavallinen u vaikka puhuin uusta pisteillä. Sillä uulla ei niin väliä, mutta luulisi nyt eläinlääkärin tietävän, millä kirjaimella banaani alkaa :'D

      Poista
    5. Jännää :) ! Ja haha, jospa lekuri syö usein panaaneja :D !

      Poista
  2. Mehän näimme täällä Suomessa ihan äskettäin,mutta kumminkin kaipaa aina näitä päivityksiäkin.Kiitos!
    P.S. Terveisiä kaikille kolmelle iiihanalle pojalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin mä ajattelinkin että ikinä ei voi liikaa nähdä tai katsoa kuvia :) ! Terveiset perillä ja meiltä vielä iso kiitos iiihanasta iltapäivä-illasta ♥ !

      Poista
    2. Siis. En ole isomummo. Pelkkä mummo vaan. Fillaroin tänne nurmikonleikkuuseen. Saunottiin ja kohtsillään syödään iltapalaa. Ihania kuvia <3

      Poista
  3. Tänään 6.10.2015 paljon paljon onnea 1- ja 2-vuotiaille isomummon kullanmuruille.Haleja ja pusuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pojat kiittävät isomummoa myös täällä ♥ ♥ ♥

      Poista