Nelivuotias

Huhuu, lupasin tulla kertomaan myös Lucaksen synttärikuulumiset ja nyt kun ei just tällähaavaa ole mitään isompia koulujuttuja tehtävänä tai tekstejä luettavana, on vähän hyvää aikaa ennen seuraavia! Kun herää viikonloppuisinkin ennen kuutta, on hyvin aamuisin aikaa vaikka ja mille... Meillä todellakin pätee "My kids are the reason I wake up every morning. Really freakin' early. Every. Single. Morning." !

Lucas on edelleen avoin ja puhelias tyyppi tuttuja kohtaan. Tuntemattomista sen sijaan se ei nykyään enää aluksi pidä ja saattaa mennä hyvinkin kauan ennenkuin se lämpeää. Paitsi jos ne "tuntemattomat" (ts. esimerkiksi Stefanin isin uusi naisystävä tai ihmiset joiden näkemisestä on kulunut niin kauan ettei se enää muista niitä, esimerkiksi Stefanin vanhoja työkavereita) ovat meidän kotona, silloin se on alusta asti oma iloinen itsensä ja hakee heitä heti leikkimään.

Päiväkodin aloitus syyskuussa oli siksikin melko hankalaa. Totutus kesti kauan, mutta onneksi siellä sattui olemaan juuri samoja ongelmia poteva poika joten saatiin molemmat vertaistukea, Lucas Jonakselta ja mä Jonaksen mamilta ja papalta! Siellä me sen äidin kanssa istuttiin monen monta aamupäivää ja pohdittiin että kuinkahan pitkään meidän täällä vielä pitää hengailla... Lopulta Lucas alkoi viihtyä ja totesi mulle "Lähde vaan kauppaan, heippa!" ja seuraavana päivänä myös Jonas hääti äitinsä pois! Päiväkodille kiitokset lapsenmukaisesta totutuksesta, joka paikassa ei näin ole.

Lucas viihtyi siis monta viikkoa päiväkodissa ja kertoi iloisena aina mitä olivat tehneet. Kunnes eräänä maanantaiaamuna hän totesikin ettei halua mennä eikä todellakaan aio syödä mitään Jausea (itse tehtävä eväs jonka syövät noin kello 10 aikaan). Ja tätä lystiä kesti taas piiitkään, joka aamu sama virsi. Hoitopäivän aikana (joka kestää siis noin 3-3,5h) se ei puhunut kenenkään kanssa saati leikkinyt, ulkonakin vain istua tönötti tätien kanssa. Nyt alkaa taas näkyä valoa tunnelin päässä, eilen oli syönyt jo koko Jausen, toivotaan että tämä tästä helpottaa!

Se siitä, entäs muuten? Lucas on edelleen autofriikki eikä halua katsoa enää edes Prinsessa Sofiaa koska se on muka tyttöjen ohjelma. Yritän kovasti aina painottaa että ei ole olemassa tyttöjen tai poikien ohjelmia vaan ihan voit katsoa mitä haluat, mutta ei mene läpi. Dora The Explorer on sentään vielä hauska - ehkä koska siinä opetellaan myös englantia josta Lucas on kovin innostunut. "We did it, we did it!" se laulaa jos esimerkiksi ehdittiin ylittää suojatie ilman että liikennevalo alkoi vilkkua. Päiväkodissa sillä onkin hyvin multiculti-ryhmä, niillä on siellä 20 lapsen ryhmässä muistaakseni kahdeksan (! suomi, slovakia, venäjä, bosnia, arabia, espanja, serbia, korea) kaksikielistä lasta! Siitä syystä pitävätkin yllä hauskaa sanakirjaa ja opettelevat perussanoja muiden kielillä.

Autojen lisäksi Lucas tykkää myös piirtää, värittää ja lukea - sillä on sohvapöydän hyllyllä oma kori jossa kaikki sen lehdet on! Se haluaa siis aina ostaa kaikenmaailman Cars-, Puuhapete-, Bussibär- tms. lastenlehtiä kaupasta eikä se raha kyllä hukkaan mene koska se oikeasti lukeekin niitä sitten usein ja hartaasti, yhtäkään lehteä ei ole pois heitetty. Lisäksi se haluaa usein harjoitella myös kirjoittamista, aakkoset se osaa sanoa paria sekaannusta lukuunottamatta (esim. M, N) jo täysin ja se osaa jo lukea muutamia sanoja, esimerkiksi oman nimensä jostain "Äl, uu, see, aa, äs! Lucas!".

Bonuksena vielä: kyselin Lucakselta tämän somessa pyörineen kyselyn ja aika hauskoja vastauksia siltä tulikin, kirjoitin ne nyt juuri niinkuin se sanoi enkä pyytänyt edes kääntämään jos se puhui saksaa.

1. Mitä äitisi aina sanoo sinulle?
- "No, ei!"
2. Mikä tekee äidin onnelliseksi?
- "Aufräumen!" (= siivota/raivata tavarat paikoilleen ...)
 3. Mikä tekee surulliseksi?
- "Joku weint Sturm der Liebessä!" (= joku itkee Lemmen viemässä :D)
 4. Miten äiti saa sinut nauramaan?
- "Wenn mä kitzelt sua!" (= jos mä kutitan sua)
5. Millainen äitisi oli lapsena?
- "Pieni!"
 6. Kuinka vanha äitisi on?
- "Öömm... 1, 2, 3, 4 jne. ... 23!"
7. Kuinka pitkä äitisi on?
- *laskee sormilla varpaista päähän mua 1, 2, 3 jne.* "25!"
8. Mikä on äitisi lempipuuhaa?
- "Aufräumen!" (Mä en kyllä pidä siivoamisesta mutta koska vielä vähemmän pidän sotkusta niin on pakko siivota, yök! Keksisin miljoona parempaa ajanvietetapaa kuin se!)
9. Mitä äitisi tekee, kun et ole itse paikalla?
- "Sä abholen mir Kindergarten!" (= Sä haet mut päiväkodista)
 10. Jos äidistäsi tulisi kuuluisa, niin miksiköhän?
- "Lujkkis? Mä en tiedä." (Kysyin siis miksi mamasta tulisi julkkis, ei tiennyt mitä tarkoittaa lujkkis :D)
 11. Missä äitisi on tosi hyvä?
- "Lernen! Autoilla ja Legoilla leikkiä." (lernen = oppia)
12. Missä äitisi ei ole kovin hyvä lainkaan?
- "Kuiskata!"
13. Mitä äitisi tekee työkseen?
- "Sä meet Schule!" (Schule = koulu)
14. Mikä on äitisi lempiruokaa?
- "Brezeli!"
15. Miksi olet ylpeä äidistäsi?
- "Mitä...? Mä en tiedä mikä on ylpeä."
16. Jos äitisi olisi joku telkkarihahmo, kuka hän olisi?
- "Mädchen, tyttö!"
17. Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä?
- "Auto spielen!" (= leikkiä autoilla)
18. Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi on?
- "Socken, villasukat!" (= Socken = sukat)
 19. Mitä eroa teissä on?
- "Mä en tiedä."
20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?
- "No Papa ja Mama, ja Floriania!"
21. Mikä on äitisi lempipaikka, minne mennä?
-"KAIKKI leikkipuistot!"(Painotus sanalla KAIKKI ...)

Tästä siis huomaa kuinka Lucas edelleen laiskana vain sekoittaisi molempia kieliään. Normaalisti kuitenkin jos se puhuu mulle saksaa puheensa seassa, kysyn aina mitä jolloin se kääntää kaiken (osaamansa, on tietysti sanoja joita se osaa vain jommalla kummalla kielellä) suomeksi. Tässä kyselyssä jätin sen kuitenkin väliin, muuten ei tällain laiskotella! Florianin kanssa se puhuu nykyään kumpaakin kieltä, usein vaikuttaa se onko mama vai papa kotona niiden kanssa.

Veljekset tappelee usein, paljon ja tunteella, mutta toisaalta ovat sovussa ollessaan aivan ihana pari. Lucas lukee paljon Florianille, ne leikkivät yhdessä kaikkia mahdollisia leikkejä (joissa Lucaksella usein menee hermo jos Florian ei tottelekaan sitä...) ja lisäksi Lucas tykkää myös opettaa veljeään puhumaan. Florianin sanoessa jonkun sanan/äänteen on Lucaksen innostus ja riemu jotain aivan uskomatonta, täytyy joskus ottaa videolle!

Lasten päiväkodit on eri suunnissa ja me aina vuorotellaan kumpi vie kumman. Vaikka matkat ei ole pitkiä, on ne silti ihania hetkiä kun saa jutella ihan rauhassa vain yhteen keskittyen, normaalisti kun olen liikkeellä aina molempien kanssa. Lucaksen kanssa juttelu on jo tosi antoisaa, sillä on aina hurjasti asiaa ja paljon tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi se osaa jo miljoona eri laulua ulkoa joilla se viihdyttää paitsi mua, myös vastaantulijoita.

Kaikesta uhmasta huolimatta se on vaan niin äärettömän loistava poika ♥ ♥ Josta toivon vielä joskus saavani vähän enemmän kuvia, kuten näistä kuvista huomaa on nyt menossa taas vähän hankala vaihe sen suhteen, toivottavasti selviätte :* !