Ollaan ravattu Innsbruckin lastenklinikalla syntymän jälkeen jonkin verran jossa on saatu aina kuulla asioiden olevan hyvin, jonka takia ensimmäinen "neuvola" on vähän jäänyt. Täällä ei siis neuvolasysteemiä ole ollenkaan, vaan kaikki tutkimukset, kontrollit jne. tehdään lastenlääkärillä. Eilen oltiin "neuvolakortin", kulkee täällä nimellä "Mutter Kind Pass" (Äiti-lapsi-passi), ensimmäisessä tarkastuksessa joka tulisi siis suorittaa vauvan elinviikoilla 4-7. Lucas täytti tänään 7 viikkoa, joten aika ajoissahan me oltiin!
Paino on nyt jo 4310g, pituus 55cm ja päänympärys 37cm. Syntymämitat oli 3070g, 50cm ja 34cm eli mainiosti ollaan kasvettu. :) Lisäks lääkäri teki tavallisen tutkimuksen (silmät, korvat jne.), ortopedisen tutkimuksen sekä ultrakuvat lonkista, jotka kaikki oli perfekt ! Lucas vaan hymyili ja jokelteli kokoajan, ainoastaan sitten alko kiukuttaan kun piti pukea vaatteet päälle, se on kyllä kotonakin mielellään nakupellenä. :D Valittiin kyllä kiva lääkäri, jo pelkät vastaanottotilat oli hirveen viihtyisät ja itse lääkärisetä oli tosi mukava, luuli tosin osaavansa suomea, korjasin sen kyllä olevan ruotsia. :D
Seuraava MKP-käynti (Mutter Kind Pass-tutkimus) on tammikuun 10. päivä, tullaan siis aina käymään tolla samalla lastenlääkärillä. Sitä ennen matkustetaan nyt viikon päästä Innsbruckin klinikalle kontrolliin jossa harmaa lääkärisetä tähystää taas kurkunpään. Lucaksella on siis pehmeä kurkunpää, "laryngomalasia" (en oikein osaa selittää sitä fiksusti suomeks joten suoraan Wikipediasta: synnynnäinen kurkunpään rakennevika, jonka hallitsevana oireena on rasituksessa paheneva vinkuva sisäänhengitys). Postailen siitä vielä erikseen, mutta lyhyesti Lucas kuulostaa aikalailla siltä kuin kuorsaisi kokoajan, eilen lastenlääkäri sanoi vain ohimennen huolettomasti "tuo ääni tulee varmaan kurkunpäästä" - sanoin että joo, vietettiin jo neljä päivää Innsbruckissa "tuon" takia. :D Se vähän ihmetteli ennen kuin kerroin koko tarinan ja sanoi sitten että se on kyllä harmittomin kaikista yleisistä vaivoista mitä vauvalla voi olla.
Mut nyt untenmaille, meidän ihana rytmi on mennyt aivan sekasin enkä osaa yhtään arvioida kuinkahan monta tuntia herra mahtaa uinua, nyt on yksi takana. Päivisin nukutaan edelleen ainoastaan 3-4h päikkärit vaunuilun ansiosta, en tiedä miten ajottaisin huomenna kun pitää mennä katsomaan Lucaksen Lena-serkkua joka on isällään, eli Stefanin veljellä, ainoastaan joka toinen viikonloppu ja olis kiva jos Lucas olis hereillä, mutta kun yleensä mennään vaunuilemaan siinä yhden pintaan. Pöh, entiedä, ehkä huomenna tiedän paremmin, tää oli nyt vähän tylsä ilman mitään kuvia mutkun en jaksanut ettiä muistikorttia, ens kerralla kivemmin adiooos. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti