lauantai 13. syyskuuta 2014

Uhmaikäisen aakkoset

A: Antaa periksi

Kun hermot ovat melkein siinä katkeamispisteessä tai fyysiset voimat aivan lopussa (tapahtuu näin tukevana melko usein), älä silti luovuta. Lapsella on mieletön muisti - jos erehdyt sanomaan "no okei sitten", on ne kuin taikasanat jatkossa seuraaville vielä järkyttävämmille taisteluille.

B: Banaani

Kuvittele tähän yksi taaperosi lempihedelmistä, joka Lucaksella on banaani. Oli joskus, nykyään ainoastaan silloin tällöin, yleensä tällöin. Silloin, kun se on itse kertonut haluavansa aivan ehdottomasti, monta kertaa varmistettuna, juuri banaanin. Kun sitä alkaa kuoria, muuttuu mieli. Mutta ei hätää, se saattaa muuttua takaisin! Monesti. Koska kuluuhan siinä aikaakin noin kaksikymmentä sekuntia.

C: Celsiusasteet

Mitä väliä vaikka mittari näyttää vaivaista kymmentä lämpöastetta? Pelkät kumisaappaat on vallan sopiva asuvalinta, tai jos taaperolta kysyisi - se on ainoa asuvalinta. Ei kannata kysyä. Jos asteita sen sijaan on 35, on ihan okei himoita päällensä just sitä paksua krokotiilitakkia.

D: Doktor

"Lääkäri on niin tyhmään aikaan ettei uhmikselle ole hoitajaa. Ei se mitään, otan taaperon mukaan." EI, vaan vaihdat lekuriaikaa. Ei pelkästään omasi, vaan ihan kaikkien mielenterveyden vuoksi. Varsinkin jos tohtori sattuu olemaan sellainen kun minun on, aina vähintään tunnin myöhässä. Koskenee ihan kaikkia vähänkään tärkeämpiä tapaamisia.

E: EI

"En tahdo, eikä mun tarvitse
Olen kuningas, suuri kuningas

Kuningas E ja I
Täällä hallitsee kuningas EI"

Kuunnelkaa koko biisi. Ei mitään lisättävää.


F: Fahren, Auto

Stefan ehdottaa Lucakselle että lähdetään ajamaan autolla. Jokaikinen kerta se on väärä auto - jos kyseessä on herran oma potkuauto, tahtoisi se lähteä ajelemaan oikealla autolla. Jos taas ollaan lähdössä sillä oikealla autolla liikenteeseen, raivoaa se potkuautonsa perään.

G: Geschwister, sisarus

Niinpä, jännityksellä odotellaan mitä herra tuumaa pian syntyvästä pikkuveljestään. Se tykkää hirvittävästi vauvoista, mutta sitä, miten se reagoi siihen että hänen kotiinsa muuttaa ihan kokopäiväisesti vauva jota maminkin täytyy välillä hoivata, ei voi mitenkään tietää etukäteen.

H: Huumori

Ilman tätä ei uhmaikäisen kanssa yksinkertaisesti selviä. Tai kai joku selviää, mutta itse olen kokenut helpommaksi tietyissä tilanteissa nauraa esimerkiksi itkemisen sijaan, vaikka jälkimmäinen olisikin ollut ensimmäisenä mielessä.

I: Itsenäistymisvaihe

Se hienompi nimitys tälle ihanalle vaiheelle. Niin, eihän uhmaikäinen ilkeyttään tai huvikseen ole niin hmm... voimia vaativa, vaan taapero on vain ensi kertaa keksinyt jotain hurjaa - hänellähän on ihan ikioma tahto! Pistäähän sellainen pienen pään sekaisin.

J: Johdonmukaisuus

On ihan normaalia että mamilla voi olla hieman eri toimintatavat kuin mummolla, mutta esimerkiksi päivistä ne tavat eivät voi riippua. "Kyllä viikonloppuna voi syödä sohvalla" - niin no, mä en kyllä tunne yhtäkään kaksivuotiasta joka osaisi viikonpäivät. Ja auta armias kun se taapero tahtoo syödä siellä sohvalla sitten seuraavanakin iltana. Siinähän opetatte sitten kakaralle sen kalenterin.


K: Kiristys

Yksi kolmesta kultaisesta lastenkasvatussäännöstä! Käytän tätä tosin vähän pehmeämmin, tyylillä "Ai sä et syö, okei, mama syö sunkin ruuat", en suoraan kiristäen. Ainakaan kovin usein.

L: Lahjonta

Ja heti perään toinen! Tähänkin mulla on hieman nössömpi tapa - en suoranaisesti uskalla ihan lahjomalla lahjoa Lucasta, vaan ennemminkin ehdottelen: "Olikohan sisällä vielä niitä luumuja, mennääs katsomaan". Ehkä hyvinkin paljon hitaampaa kuin oikea lahjominen (esimerkiksi "Tule tänne niin saat karkkia"), mutta pitkällä aikavälillä varmasti parempi.

M: Minä

Uhmakohtauksen iskiessä ei taaperon päähän mahdu ketään muuta ihmistä kuin Hän Itse. On aivan sama mitä kukaan yrittää sanoa tai kuinka moni ihminen tuijottaa. Minä, minä, minä eikä kukaan muu!

N: Nää

Lucashan ei osaa sanoa vielä suomeksi ei, vaan käyttää pelkästään saksankielistä "nää"-ilmaisua, joka on tarttunut siltä myös mulle - entinen perustirolilainen naa on usein maminkin suussa nää, joka tosin ei kauheasti yllätä koska sitä sanaa tässä taloudessa ehdottomasti eniten kuulee.

O: Oikeus

Taaperon mielestä hänellä olisi oikeus hyvinkin moniin asioihin, joten tottakai harmitus iskee kun mitään ei saa tehdä. Sen hirvittävän harmituksen tullessa on mamin vain yritettävä rauhassa muistuttaa itselleen että uhmaikäisellä on oikeus omiin, uusiin tunteisiinsa.


P: Pukeminen

Tämä se vasta hauskaa hommaa onkin! Ja yllätyksellistä, ikinä et voi etukäteen tietää käykö se (melko) helposti vai aivan käsittämättömän huudon ja raivon siivittämänä. Se, kuinka mielellään taapero on ulkona mutta kuinka vaikeaa se pukeminen on, ovatkin melkoisessa ristiriidassa keskenään.

R: Rajat

Mä olen ehdottomasti sitä mieltä että rajat ovat rakkautta, eivät turhanpäiväistä nipoilua. Vaikka lapsosen pitääkin antaa rauhassa uhmata ja näyttää tunteensa, ei se silti tarkoita sitä ettäkö se saisi tehdä aivan mitä lystää, koska se luo vain lisää turvattomuutta pieneen päähän.

S: Syöminen

Ah, lisää hulvattomia ajanvietteitä! Kirjaimellisesti juuri niitä, ruokailuun kun saa erittäin helposti kulumaan hyvinkin paljon aikaa. Ihan sama vaikka taapero on itse osoittanut innokkaasti tahtovansa juuri kyseistä ruokaa, voi olla että kymmenen sekuntia myöhemmin se onkin täysin väärää. Harmi vaan että me ei olla mikään ravintola, meillä syödään sitä mitä on tarjolla.

T: Teletapit

Asia, joka saa täällä asuvan uhmaikäisen hetkessä hyvälle tuulelle tai tekemään jotain toivottua. Yritän silti välttää sen käyttöä viimeiseen asti, koska sekin on tietysti lahjomista. Välillä tulee kuitenkin tilanne (esimerkiksi kaatosateessa bussipysäkiltä kotiin tulevaa jättimäkeä ylöspäin lyllertäessä Lucaksen raivotessa ja aina takaisin alaspäin juostessa) että se on ainoa mahdollisuus selvitä moisesta tilanteesta järjissään. Tai elossa.

U: Uni

Nukkuminen saattaa välillä olla yhtä mielenkiintoista kuin se syöminen. Onneksi harvemmin, uhmaikäinen tuntuu tarvitsevan kauneusunensa jotta energiaa kiukkuamiseen riittää varmasti tarpeeksi. Sitä energiaahan saa myös ruoasta ja onkin ihan okei alkaa aamuviideltä huutamaan "MENNÄÄN ESSEN" (essen = syödä) kun uni ei enää maistukaan.



V: Voittajafiilis

Kun jaksaa selittää taaperolle juurta jaksain miksi jotain ei saa tehdä ja kieltää tätä noin kolmetuhatta kertaa jonka jälkeen tämä vihdoin uskoo ja tyytyy kohtaloonsa, on olo todellakin kuin voittajalla. Ainakin sen kaksi minuuttia, jolloin sama alkaa taas alusta.

Y: Ylireagointi

Sitä voisi melkein luulla että lapsella jyllää päässä vähintään saman verran hormoneja kuin raskaana olevalla naisella, sen verran rankasti sekin ylireagoi lähes jokaiseen asiaan. Eli tästä vois päätellä että mäkinhän voisin heittäytyä lattialle huutamaan käsillä ja jaloilla rytmiä paukuttaen? Vai?

Ä: Äiti

Tämän kaiken keskellä yritän vain muistaa jaksaa tolkuttaa itselleni että tämä on vain vaihe, vaihe joka kertoo siitä että äiti on hyvin rakas ja tärkeä, sellainen jolle uskaltaa olla sellainen kuin se pieni, uudesta ominaisuudesta sekaisin oleva pää käskee.

Ö: Överit

Mieluummin överit kuin vajarit - toinen mitä yritän muistuttaa itselleni. Jos uhmaikää, anteeksi, itsenäistymisvaihetta, ei kuuluisi, pitäisi huolestua. Eli meidän ei todellakaan tarvitse huolestua. Nyt vain odotellaan kuinka kauan tätä lystiä kestääkään.


Entäs siellä, te muut uhmaikäisten äidit, kenen kärsivällisyys on kasvanut siihen pisteeseen että se "lasken kymmeneen, ei auta, jatkan tuhanteen" toimii ja kuka laantuu taaperon tasolle kiukun iskiessä? Entäs te, joille on muuttanut uusi beibi juuri vanhemman uhmaiän aikaan, millaisia vastaanottoja uudet sisarukset ovat saaneet? Ja te, jotka vielä odottelette taaperonne uhmaikää: valmistautukaa kaikkeen ettekä silti ole valmiita! LET THE DRAMA BEGIN!

10 kommenttia:

  1. Hah hah haa. Ei mitään lisättävää :D Joskus lapset kuitenkin muuttavat pois kotoa. Kuopukset jopa maailman ääriin ja viimeistään silloin unohtuvat viimeisetkin angstit. Tosin pojillahan ei murkkuikä ole yleensä yhtä rasittava kuin tyttärillä :D Kyllä se siitä sitten... Kaikella rakkaudella <3 Kohta nähdään !!! En millään malttais odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin olen kuullut, täytyy toivoa että pätee myös meidän poikiin ;) ! Ja nähdään joo, siihen liittyen voisitko katsoa välillä sinne sun Facebookiis vai mitä varten sulla se Lumia on :o !

      Poista
  2. Hahaha hauska!!!! ja voi noita pienen giggaroita =DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin sä satavarmasti mua ymmärrät kun en oo VIELÄKÄÄN niitä raaskinut leikata ... :D

      Poista
  3. Sofialla alkoi uhmäikä yksivuotiaana, loppua ei vieläkään näkyvissä :D Ehkä me vaan yhtäkkiä huomataan, että sehän onkin murrosikäinen. Ja sit se muuttaa ovet paukkuen pois kotoa, ja kaikki synnit annetaan anteeksi.

    Noelilla oli maailman karmaisevin uhmaikä yhdistettynä kaksivuotiaan logiikkaan "jos tapan tuon vauvan, äiti on vain mun kanssa". Mut se meni ohi. Nyt Noel on oikein leppoisa kaveri, paitsi kun pitää vaihtaa vaatteita tai peseytyä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, Ville sanoikin kesällä että tuo Kuningas Ei on ihan Sofian biisi ! Ehkä nämä suvun tytöt on oikein ekstradramaattisempaa sorttia. ;)

      Ja apua, kuulostaa ihanalta, toivottavasti tuo ei kulje suvun pojilla geeneissä! Ja siis mitä, ei Noel vieläkään välitä pesusta vai, muistan et se vihas sitä pienempänä mutta että vieläkin, oho! Eikö se tykkää edes saunoa? :D

      Poista
  4. Sukuunsa on Lucas tullut.Anulla olli mahtava uhmaikä,ja kun se loppui,alkoi hirveä murrosikä.Vauvasiskoaan Anu kyllä hoiteli hellästi,täytyi vähän toppuutellakin.
    Mitään kauheaa ei kuitenkaan ole jäänyt mieleen.Lattialla makaaminen muistini mukaan rauhoitti kyllä.Väliin maattiin kaikki lattialla isää myöten,Anu nousi ensin ylös,katsoi meitä ja sanoi "tyhmää".Noustiin sitten ylös, ja kaikki sujui hyvin siihen seuraavaan kertaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy toivoa että toi hirveä murrosikä olis tosiaan vaan näiden suvun tyttöjen juttuja :D ! Mutta tuon pikkusen hoitamisen kyllä otan mielelläni, tosin voi olla että sekin voi mennä samanlailla liiallisuuksiin kuten Haisulin kanssa. :D

      Täytyykin kokeilla tota lattialla makaamista, harmi vaan etten pääse sieltä enää kovin helposti ylös ja normaalisti se heittäytyy maahan ainoastaan ulkona, toisaalta ei täällä landella onneks kauheasti olis katsojia vaikka maattaiskin yhdessä keskellä tietä ;)

      Poista
  5. Niin... Lunan uhmasta ei varmaan tarvi erikseen mainita :D ihania kuvia, ikävä ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Lunan uhma ei tosin tunnu enää edes pelkältä uhmalta :D ! Voidaan skypeillä, me ollaan himasjumis :(

      Poista