lauantai 2. marraskuuta 2013

Perinteitä meiltäpäin!

Itävaltalaisilla on valtava määrä erilaisia perinteitä, musta tuntuu että törmään vähintään kerran kuukaudessa johonkin uuteen. Sen sijaan Suomesta niitä en osaa mainita juuri ollenkaan! No okei, tottakai joitakin, mutta en kuitenkaan läheskään yhtä montaa kuin täällä. Meidän pienellä kylällä on ihan ikiomiakin perinteitä, mutta en nyt tietenkään käy väittämään etteikö samanlaisia olisi myös muissa kaupungeissa, en vain uskalla varmaksi yleistää kun ei ole kokemuksia.


Vauvat on hyvin rakastettuja meilläpäin! Kun uusi vauva syntyy, saapuu tuollainen iso haikara koristamaan sen kodinpieltä niin että kaikki varmasti huomaavat pienen saapumisen. Meillä tuo ehti olla pari viikkoa, kunnes toisaalle syntyi taas uusi tulokas.

Samaan aikaan haikaran saapuessa saapuu myös kiertävä vauvakirja, johon voi laittaa pienokaisesta kuvan sekä tekstin. Mä kirjoitin tollaisen söpön runon, Lucaksen nimen ja syntymäajan sekä -mitat. Vauvakirja lähti haikaran kanssa samaa matkaa seuraavalle, ehkä meille tulee seuraavan beibin kohdalla jo uusi kirja jos tuo on täynnä, never know!


Myös paikalliset liikkeet muistavat vastasyntynyttä. Meidän pankista Lucas sai paketin jossa oli sateenvarjo, säästöpossu, body, sukat sekä tollainen seinään kiinnitettävä mittapuu. Lisäksi beibille avattiin myös tili (vanhempien niin halutessa tietysti) jonne Lucas saikin pankilta heti 15 euroa starttirahaa! Huonekaluliikkeestä lähetettiin paketti, mutta mä en enää muista mitä siellä oli, taisi olla sukkia, joku lelu ja alennuskuponkeja vauvatavaroihin.

Vappuaattona, eli huhtikuun viimeisenä, pystytetään täällä jokaiseen kylään tukien avulla iso "Maibaum", suoraan suomennettuna toukokuupuu. Menot on juhlavat ja seuraavan yön ihmiset vartioivat puuta, koska perinteenä on pitkään ollut että viereisen kylän asukkaat yrittäisivät muka kaataa puun. Toisinsanoen kukaan ei yritä kaataa mitään muuta kuin kaljaa kitaan kun on siihen hyvä syy oikein koko yön, pitäähän puuparkaa joo vartioida! Samainen parka otetaan viimeistään syksyllä alas odottelemaan seuraavaa toukokuuta. Maibaumeja näkyy paitsi Itävallassa, myös ainakin Saksan puolella.


Stefanin työpaikalla, Stanglwirt-hotellilla, on jos jonkinmoista eläintä, mukaan lukien lehmiä. Lemmut lähtevät kesäksi ylös vuorille laiduntamaan ja jos kenellekään ei kesän aikana ole sattunut mitään, vaeltavat ne syksyllä takaisin laaksoon kauniiksi koristeltuina! Koristelu on ikäänkuin kiitos ylemmälle taholle siitä, että kaikki ovat säilyneet hengissä.


Ihania joulumarkkinoita vietetään ympäri maata, marraskuun ja loppiaisen välillä. Meillä niitä järjestetään Stanglwirtillä joulukuussa joka keskiviikko, keskustassa joulunalusviikolla sekä eräällä naapuruston rouvalla jossain vaiheessa joulukuuta. Joulumarkkinoilla juodaan glühweinia tai punssia, syödään keksejä ja katsellaan kojuja, ehkä ostetaankin jotain! Isommissa kaupungeissa niillä on ohjelmaakin ja niitä myös vietetään pitkään ja hartaasti, esimerkiksi Innsbruckin ihania joulumarkkinoita pääsee ihastelemaan puolitoista kuukautta jokaikinen päivä.

Lisäksi meillä on myös päivällä kello kahdentoista ja yhden välillä paitsi useimmat pankit, virastot sun muut kiinni, myös kotioloissa työrauha! Ulkona ei saa paukuttaa eikä metelöidä, vaan esimerkiksi mopon viritys keskeytetään keskipäivällä jos sen on erehtynyt aiemmin aloittamaan. Meidän naapuri, joka ajaa nurmikkonsa kolmesti viikossa, pitää tästä tiukasti kiinni ja käynnisteleekin masiinansa tasan kello yksi, paitsi tänään kyllä viisi minuuttia etuajassa!

Olen nyt reilun vuoden asunut täällä päin Tirolia ja tällaista on jäänyt mieleen! Lisäksi löytyy paljon muutakin, joistakin olen jo aiemmin kirjoittanut ja osasta en oikein osaa kertoa, mutta en nyt jaksa odottaa Stefania kotiin kyselläkseni siltä. Ehkä mä joku kerta taas tarinoin näistä, nyt alan nauttia Greyn anatomiasta, ciao!


Ps. Ostettiin sittenkin jo se uusi kamera! Järkkäri, jota en todellakaan osaa käyttää muuta kuin perusasetuksella mutta en todellakaan jaksais lukea 219-sivuista käyttöohjetta, mutta on vissiin pakko edes vilkaista... Ja Annikan sanoin: munkaan hiukset ei ole likaiset vaan märät :D ! Noniin heippa!

21 kommenttia:

  1. Eikä, vähänkö ihania perinteitä! Varsinkin tuo haikara, hitsi mäkin tahdon tollasen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tahdon vain ton vauvakirjan taas, sitä oli ihana lukea :D !

      Poista
  2. haha, hyva toi tokavika lause ;D Pitaa vaantaa rautalangasta joillekin ettei synny vaarinkasityksia hehe. Vahan noi perinteet on ihania, ihmiset siella tuntuu todellakin valittavan toisistaan enemman kuin suomessa! Ja tosta keskipaivan hiljasuushetkesta en oo ennen kuullutkaan vaikka aika paljon oon lueskellut saksankielisten maitten kulttuureista ja tavoista.

    Tulin muuten siihen tulokseen et mun on muutettava Sveitsiin, eika Saksaan, koska mun kaveri Luca Sveitsista sano, etta mun saksan saksa kuulostaa jarkyttavalta XD sveitsin saksa kuulemma on siedettavaa..

    Minka kameran hommasitte?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä vietetäänkö tota hiljaisuutta jokapuolella, mutta ainakin meidän huudeilla! Hei ehkä se söpöläis-Luca on väärässä, tosin mä en kyllä itse pidä sveitsinsaksaa kauniina, jopa tää tirolinmurre menee kyllä kirkkaasti sen edelle :D !

      Kamera on luojankiitos samanlainen kun noi meidän kaks taviskameraa (eli nappulat ja perusjutut on samoja), Panasonic Lumix ja jotain koodeja perään... oon taas asiantunteva, mun vaatimus oli vaan että se ottaa nopeasti kuvan. :D

      Poista
    2. Joo munkin mielestä sveitsin saksa on ihan järkyn kuulosta ja nauran aina kun luca puhuu sitä xD niiden ärrä on ihan hirveä!

      Poista
    3. Niin on... :D Meillä oli keväällä mun kaveri kylässä joka oli Sveitsissä vaihdossa ja se oli tarttunut siihen, kamala. :D

      Poista
  3. Ihan loistavia perinteitä! :) Ihania nuo vauvan muistamiset!

    Täällä saa pari alekuponkia kun lapsi on saanu nimen ja 1wee lahjaks lelun kaupasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nomut hei yksveelahjankin :) ! Meille tulee tuolta huonekaluliikkeestä (tai siis siellä myydään kyllä paljon muutakin) aina babykirje jossa on niitä kuponkeja iso kasa, mutta ei me mitään ilmaislahjaa saatu, paitsi postissa Hipp-ruokakerholta :D

      Poista
  4. Toi lehmä juttu on hauska, mut kuka ihme ne jaksaa käydä koristelemassa ? Näytin Lunalle, oli ihan ihmeissään ja kysy et mihis bileisiin noi muka on menossa :D joo ei me vaan saatu mitään lahjuksia mistään, eipäs saatiinpas ku otettiin Lunalle vakuutus ennenku synty ni Pohjantähti sukat... mut en mä ainakaan muista et mitään muuta oltas saatu :o suukot ikävä on tooooosi kova, tätin murulle miljoonaa halia ja pusua ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No bileisiin tietty :D Siis aika moni vaeltaa niiden kanssa alas, ei ne ihan yksin osaa reittiä! Eikä niitä koristella ihan ylhäällä vaan puolimatkassa, jonne voi viedä noi hökötykset autolla ;)

      Ja hei sukat edes! Nice :D Pusuja takasin ♥

      Poista
  5. Olipa mukava lukea noista lehmä- ym perintestä.Onhan meilläkin vauvan hammasraha ja rotinat-ainakin idässä-Kuinkahan monta kertaa minäkin olen rotinoita vienyt jo oman äitini kanssa pitkin Lappeenrantaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm nyt kuulostaa kyllä aika neverheardille... Edes aina yhtä tietäväinen Google ei mua tässä auttanut vaan sanoi "Määritelmää sanalle rotina ei löytynyt" - mikä se on? :D

      Poista
  6. Hei joo niin saihan Lunakin tosiaan Eeva-Liisa mummolta hammasrahaa. Mutta sitä ennen en ollut kuullutkaan moisesta :o myös toi rotina kuulosta erikoiselta :D

    VastaaPoista
  7. Mä tiedän kyllä mitä on rotinat, varmaan just siksi, kun suku on Itä-Suomesta lähtöisin... Ihana tuo vauvakirja ja haikara, olis täällä Jämsässäkin aika hauska näky! :) (Tosin meille ei taida haikaralla olla enää asiaa, mut jos vaikka Anna innostuis ;) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mikset paljastanut meille mitä ne on :D ! Ja hei never say never haha, no okei kyllä jossakin asioissa voi sanoa. :D

      Poista
    2. Rotinoita vietiin vastasynnyttäneelle naiselle.Uunituoreita leivonnaisia,piirakoita,hedelmiä jne.Kun koko suku ja kylänväki tulivat heti katsomaan uutta tulokasta,ja äiti oli vielä kovin väsynyt,muut hoitivat vierastarjoilun.Karjalassa kun vieraat AINA syötettiin ja juotettiin ennen lähtöä kotiin.Näistä rotinoista riitti sitten kotiväellekin ruokaa ja juomaa pariksi viikoksi.Ja äiti sai keskittyä vauvaan.Miehet sitten pistivät rahaa vauvan tyynyn alle hammasrahaksi.Voi sitten ostaa itselleen hampaat,jos niitä ei muuten satu tulemaan,sanoi minun isäni aikoinaan.

      Poista
    3. Kuulostaa ihanalta :) ! Vastasyntyneen kanssa on varmasti kiva saada vieraita jotka eivät odota pöydän tulvivan itsetehtyjä herkkuja! Tuollaista perinnettä ei taida enää olla ainakaan ihan samanlaisena, harmi!

      Poista
  8. Kiva postaus taas :)!

    Itävaltalaiset toden totta osaavat hienosti vaalia perinteitään. Yks esimerkki on nämä ihanat "trachten" kansallispuvut jotka ovat kovassa käytössä ja suosittuja. Ihailen itävaltalaisia myös siinä miten kauniisti he koristelevat julkisivut mm. pienissä kylissä. Ja ei tartte olla mitään isoja juttuja vaan joskus vaikka joku tynnyrikin johon on kirjoitettu kyläpahasen nimi ja vaikka kukkia koristeena on tosi söpö. Usein tämän tapaista asetelmaa saattaa koristaa vielä tervetulo-toivotus-kyltti kylään. Itse ainakin oon ihan myyty tämmösistä söpöilyistä. Siellä Tirolissa on ihania ne tirolilaistalot joissa on kukkia parvekkeilla :)! Ja ai noita ihania lehmiä noissa kuvissa!

    Steiermarkissa on joka kesä Altausseellä semmonen kukkafestifaali missä on kaikkia valtavia kukkakoristelmia ja niitä on veneissä pitkin järveä esitteillä. Olisi ihana päästä joskus paikan päälle!

    Suomalaiset ehkä liikaakin häpeilee perinteitään ja niitä pitäisi enemmän arvostaa. Ehkä niille vaan kaivataan liikaa hyväksyntää ja Suomessa ollaan niin herkkiä muiden mielipiteille. Jos karjalanpiirakka ei maistu jollekin Berlusconille niin so not. Lisäksi Suomessakin on mm. tosi hienoja maakuntalinnoja. Itävallassa näistä linnoista otetaan kaikki ilo irti ja on jos vaikka minkälaista juhlaa ja teema-ohjelmaa lapsillekin. Kyllä Suomessakin olisi paljon ainesta perinteiden ylläpitoon.

    Tuota haikara-jutskaa näkee kai vain maalla. Wienissä ei ole osunut silmään kertaakaan, mutta jo heti Wienin ulkopuolella noita näkee. Myös italialaisilla näkyy olevan sama traditio ja usein haikaralla on vielä nukke-kapalo nokassaan. Olisi kiva nähdä moisia haikaroita Suomessakin.

    Mitä noihin syntymän jälkeisiin lahjoihin tulee niin ei Suomi mun mielestä tässä sen huonompi ole, päinvastoin. Sai ainakin vielä kultaisella 80-luvulla pankista lapset jos minkäkin moista samantyyppistä kamaa kun tili avattiin. Vaikkei mulla sitä tiliä nyt ihan syntymästä saakka ollutkaan. Lisäksi Kelan äitiyspakkaus pesee paikallisen itävaltalaisen 6-0. Uskon että Suomessakin johonkin Piltti-kerhoon (onko semmosta ees?) liityttyään alkaa postista sataa jos jonkinmoista ruokalappua sun muuta.

    Mutta toi vauva-kirja on ihana idis ja samoin noi joulumarkkinat!! Kyllä alaa Glühwein-hammasta kolottaa kun näkee noin hienon ja tunnelmallisen kuvan :)

    Mukavaa alkavaa viikkoa Wienistä ja syksyinen tervehdys sinne iki-ihanaan Tiroliin! (PS. Kävin vasta Lienzissä ja ai kun sielläkin taas sain todeta kuinka ihanan ystävällisiä ja mukavia ihmiset siellä on!!)

    Terkuin Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin roikkuu mun dirndl makkarin ovessa, tulis vaan taas jotain festiä että vois vetää sen päälle! :D Ainakaan mä en häpeile mitään Suomen perinteitä, en vaan oikein keksi kovin montaa, paitsi just jotain ruokajuttuja ja sauna. Jos on joskus ollut jotain puhetta niistä niin vähän on ollut hiljaista... :D

      Meillä onkin landella paljon kaikkea kivaa ! Ja voi, Suomen äitiyspakkaus on kyllä niin hieno juttu että sitä voikin mainostaa ulkomaita myöten, just keväällä oli jossain Ranskan tmv. uutisissa siitä. Olis kyllä hieno jos muissakin maissa olis sellainen!

      Me ollaan lipitelty glühweiniä jo jonkin aikaa, mulla tuli himo jo varmaan kuukaus sitten ja Stefan on sitä sitten kiltisti keitellyt ;) ! Ja kivaa viikkoa myös sinnepäin, toivottavasti teillä alkaa nebel hellittää :) !

      Poista
  9. Joo ei kuule Anna innostu ei sitten niin minkäänlaisilla haikaroilla :D kyllä tossa yhessä omassa ja kolmessa melkein omassa on ihan tarpeeksi, kiitos vaan Emma. Mutta teillähän ei oo ku kaks ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No worries, mä hoidan mä hoidan :D ! Jahka tässä ehtii :D

      Poista