keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Sydämeltäni ylpeä ulkohölmöläinen.

Suomessa on aina kylmää ja pimeää, suomen kieli on maailman hankalin kieli ja suomalaiset on joko hiljaisia, masentuneita mököttäjiä tai sitten hulluja (die Finnen, sie spinnen). Maailmalla liikkuu Suomesta kaikenlaisia mielikuvia. Osa pitää Suomea erittäin hyvänä, puhtaana valtiona siellä jossain pohjoisessa, joku kuvittelee sen olevan pelkkä Venäjän tai Ruotsin maanosa, jollekin on iskostunut päähän mielikuva ikitalven maasta jossa porot kävelee kaduilla ja osa ei osaa sanoa maasta yhtään mitään. Joku tietää sen, ettei keskikesällä tule pimeää ollenkaan, joku sen, että Suomea ei turhaan kutsuta tuhansien järvien maaksi.


Mulle suomalaisuus on edelleen tärkeä osa omaa identiteettiä, enkä ikinä ole kokenut häpeää vastatessani jollekin, mistä olen kotoisin. Mulla on paljon erimaalaisia kavereita ja tuttavia, joista huomaa, ettei kaikki ole synnyinperästään kovin ylpeitä. Kun joku kysyy yhdeltä slovakialaiselta kaveriltani, mistä hän on kotoisin, on vastaus ympäripyöreä "oon asunut tosi pitkään Saksassa ja Itävallassa". Niin, sitähän se kysyikin.

Itsehän en ole sen eteen mitään tehnyt, että Suomi on niin hyvä valtio elää tai että satuin sinne syntymään. Voin silti sanoa, että olen osittain ylpeä suomalaisuudestani. Vaikka en tahdokaan asua siellä, on mulla henkilökohtaisesti silti kuitenkin ehkä enemmän positiivista sanottavaa Suomesta kuin negatiivista. Musta on upeaa, että niin pieni valtio puskee voimalla eteenpäin, kehittyy ja pysyy suurten valtioiden vauhdissa mukana. Vertailuissahan se menee niiden jättien ohitsekin - ehkä pienemmässä maassa on helpompi pitää pakka kasassa, en tiedä kun ei kiinnosta ihan liian paljoa.

Ne asiat, joista en pidä, on kuitenkin mulle niitä tärkeimpiä. Se mielikuva, joka monella on suomalaisista, on valitettavasti aivan totta. En taaskaan yleistä joten ei pidä ottaa itseensä, mutta vähemmän Suomesta löytyy kyllä ystävällisiä ihmisiä ja enemmän niitä urpoja, jotka eivät osaa olla mukavia muuta kuin ihmisille jotka he tuntevat. "Miks sä mollaat suomalaisia, kaikki keitä mä olen tavannut, on ollut tosi kivoja!", sanoi Stefan kerran. Joo, oot puhunut ainoastaan mun sukulaisten ja kavereiden kanssa, tottakai ne on kivoja.


 Suomessa ollessani en edes oleta, ettäkö joku tekis mulle niitä asioita jotka täällä on normaaleja - moikkaus, ovien avaus, bussissa tai kassajonossa nopeamman eteen päästäminen. Aina jos oon ollut kantorepun kanssa liikkeellä ja Lucas on heittänyt jonkun lelun maahan on joku samalla sekunnilla nostanut sen sille. Suomessa taas menin lähes sanattomaksi kun kerran olin junassa ja vieressä istunut leidi alkoi puhumaan mulle (okei, se sätti kuinka likainen mun läppäri oli mut silti, puhui). Kesällä Helsingissä ollessamme joku toinen leidi alkoi bussissa kehumaan Lucaksen hampaita, siitäkin yllätyin mutta en ihan yhtä hurjasti (oon kuullut huhuja että jopa siellä kiireisellä pääkaupunkiseudulla tuntemattomatkin saattaa alkaa lässyttämään vauvoille).


Suomalainen kulttuuri on ihan okei, onhan meillä kaikkea mitä mikään muu valtio ei varmasti tahtoisi myöntää omakseen, saunat ja mämmit sun muut. Perinteitä on jonkin verran - jouluna rauhoitutaan, juhannuksena dokataan. On eukonkantoa ja hanki- sekä suojalkapalloa. Lihava joulupukki, hyviä (dopingista kärähtäneitä) hiihtäjiä, juhlivia jääkiekkoilijoita sekä jääkylmiä formulakuskeja. Jos kerron olevani Suomesta, liittyy ensimmäinen kommentti yleensä kuitenkin ilmastoon. "Onkse totta että siellä ei talvella paista aurinko ollenkaan?" Joo, ei koskaan. Elämme neljäsosan vuodesta täydessä pimeydessä. Loput kolme neljännestä vihaamme ulkomaalaisia. Tästäkin mulla mamulla riittäis kerrottavaa, mut joku toinen kerta.


Oli miten oli, vaikka Itävalta on nykyään mun kotimaa, pysyy Suomi silti aina mun synnyinmaana ja tärkeänä osana mua. En mitenkään saa kasvatettua Lucaksesta yhtä suomalaista kuin musta, mutta pyrin edes puolikkaaseen! Koska ei tosiaan asuta siellä, en myöskään usko että se tulee arvostamaan toista kotimaataan samanlailla kuin minä. Musta olis mahtavaa, että vielä joskus kaksoiskansalaisuus Itävallan ja Suomen välillä tulisi onnistumaan, koska mä en tahdo luopua suomalaisuudestani ja olis hienoa jos Lucaskin saisi toisen kotimaansa kansalaisuuden, on se kuitenkin sen verran arvokas. Vaikka Suomellakin erittäin valitettavia virheitä onkin:


Kuvat täältä.

7 kommenttia:

  1. Ihmiset taitaa olla maalla mukavampia täällä Itävallassa. Mun postiiviset kokemukset itävaltalaisista on lähes poikkeuksetta Wienin ulkopuolelta. Olen tavannut aivan ihania ihmisiä, jotka ovat olleet välittömiä ja sydämellisiä toisin kuin nämä wieniläiset.

    Mulle taas suomalaiset on ystävällisempiä kuin itävaltalaiset, jos pitää valita. Tai ainakin ystävällisempiä kuin wieniläiset. Kun käy täältä Suomessa niin ois kuin putoais eri planeetalle. Jo Finnairin bussikuski vaihtoi kentältä lähtiessä muutaman mukavan sanan kun juoksin bussiin. Myös Finskillä on mielestäni parempi palvelu kuin Austrianilla vaikkei jälkimmäistäkään voi moittia. Sitten kaupoissa saa Wienissä yleensä tosi ynseää palvelua. Ja mikä mua raivostuttaa täällä on se, että myyjät ei useimmiten tervehdi ensin niinkuin Suomessa. En muista Suomesta yhtään tapausta, jossa olisin saanut huonoa palvelua, ainakaan lähivuosina, ihan oikeasti. Suomessa kun käy kaupassa niin tuntuu että helposti vaihtavat sanan pari ja aina on avuliasta palvelua. Jos on jostain vaikka vaatekaupasta haluamasi koko loppu niin heti soittavat johonkin ja tiedustelevat. Wienissä asiasta täytyy kysyä erikseen ja saa kaupanpäälle happaman naaman. Lisäksi jää vaikutelma että se tulee "sydämestä" tai ainakin luonnostaan suomalaisilla se ystävällisyys. Saa Wienistäkin palvelua kun tietää mistä, mutta harvoin se on sellaista luonnollisen ystävällistä mitä Suomessa arvostan. Mun lähellä on lehtikioski(Tabak) mutta mulle riitti kerta siellä kun muutin tänne. Kysyin postimerkeistä ja vastaus oli: "Bin' doch kaa Postamt hören's!" ja tosi vihaisella äänellä käsiään heilutellen. Se kerta riitti, kävelen vaikka mielummin pitempään saadakseni asiallista palvelua. Uskoisin saman tilanteen menneen Suomessa näin: "Valitettavasti ei ole, mutta merkkejä saat sieltä ja sieltä...".

    Mitä lapsiin tulee niin uskon, että katselet asiaa nyt eri näkövinkkelistä kun sulla on lapsi. Uskon että Suomessa ihan samallalailla jutellaan lapsille.

    Mitä mämmiin tulee niin ei sen mun mielestä tartte yhtään hävetä jonkun eierspeis'in tai leberknödelin rinnalla vaikken mitään noista kolmesta syökään. Vasta kahvilassa näiden "Mohr im Hemd" näytti ihan mämmiltä kun se tarjoiltiin läsähtäneenä.

    Rakastan saunaa ja olen ylpeä, että se on suomalainen keksintö! Ruotsi on varmaan harvoja kieliä missä ei ole sana "Sauna" käytössä vaan "Bastu". Ovathan ne ruotsalaiset, venäläisistä puhumattakaan yrittäneet aina silloin tällöin selittää sitä omaksi keksinnökseen.

    Okei, seuraavalla kerralla lisää, taidan muuttaa sinne Tiroliin <3 siellä on ihania ihmisiä!

    Terv. Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua mitä kauhutarinoita, en tahdo sittenkään Wieniin :D ! Ei vais, tottakai isoissa kaupungeissa on eri meininki kuin landella. Meillä varsinkin, kun suurin osa vastaantulijoista on turisteja, kukapa lomalla olisi naama väärinpäin! Kaupoista ei meinaa päästä pois kun myyjät jäisivät höpöttämään, kerran jouduin oikeasti yhden miehen keskeyttämään että anteeks, mutta me myöhästytään kohta bussista, meidän on pakko mennä. :D

      Asuin ennen Innsbruckin vieressä (joku vertailukohde näille ihan minikylille) ja siellä tuli ravattua aika paljon, enkä sielläkään kyllä ikinä törmännyt tuollaisiin mieleenpainuvan ikäviin asiakaspalvelijoihin. Täällä aina meidän kaupassa jos joku ostaa postikortteja niin myyjä kysyy automaattisesti että tahdotko myös merkkejä ja neuvoo missä on postilaatikko. :D Turisteihin hyvin tottuneita näemmä!

      Mämmistä tykkään mutta musta saunominen on kyllä tylsää...... petturifinski. :D Porukalla se vielä menee, mutta viimeisen 10 vuoden aikana muistan nauttineeni yksin saunomisesta tasan kerran - kun penkkaripäivänä rekan lavalta umpijäässä kotiuduttuani yritin sulaa mahdollisimman nopeasti. Onko Wienissä paljon saunomismahdollisuuksia, siis pääsetkö/käytkö usein?

      Tänne vaan, Tirolista en kyllä luopuis mistään hinnasta, täällä on ihmisen hyvä olla ♥ ! Tällaisena mamuna tykkään myös siitä, että turismin takia työmarkkinat on niin valtavat että duunipaikoilla on aina niin monia erimaalaisia! Onko Wienissä samanlailla? Ihana kun aina jaksat kirjoitella näin pitkiä kommentteja, musta on kiva lukea mielipiteitä ja menoa myös ihan toiselta puolelta maata :) !

      Poista
  2. Hei ei tarvi ees muuttaa Wienistä kauas, että on ystävällisiä ja kohteliaita ihmisiä, ainakin täällä Ala-Itävallassa niitä riittää! Just yhdessä työhaastattelussakin vastasin kysymykseen "miksi pidät Itävallasta?" ensimmäisenä, että "koska ihmiset on niin paljon kohteliaampia kuin Suomessa!". Musta on ihanaa, kun vaikka aamulla salille kävellessä joku tuntematon mummo kadulla sanoo "Guten Morgen" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja siis hei hetkonen, toi "Musta olis mahtavaa, että vielä joskus kaksoiskansalaisuus Itävallan ja Suomen välillä tulisi onnistumaan", tiedän että Itävalta ei pääsääntöisesti hyväksy kaksoiskansalaisuutta, mutta eikö lapsi saa automaattisesti äitinsä kansalaisuuden?

      Poista
    2. Joo, auta armias jos Suomessa moikkaat jotain tuntematonta niin oot joko ulkomaalainen/friikki/mitä toi on vetänyt/se tais sekottaa mut johonkin toiseen. Terkuin olen tämän vahingossa tehnyt ja sain takaisin vain tosi epäilevän katseen. :D

      Lapsi saa automaattisesti joo äitinsä kansalaisuuden ja Lucas olikin ensimmäiset kuukaudet suomalainen, kunnes muutettiin se, koska ollaan kuitenkin tänne jäämässä ja asiat oli niin paljon helpompi hoitaa. En usko että muutan ainakaan vähään aikaan (ei koskaan saa sanoa ei koskaan :D) Suomeen, joten jos tällainen ihme tapahtuu niin Lucas on silloin jo varmaan sen ikäinen että saa itse päättää mitä tekee. En oo tutkinut kuinka helposti sen kansalaisuuden saa taas takaisin, koska toivon tosiaan että se kaksoiskansalaisuus tulis sillon jo onnistumaan haha. :D

      Poista
  3. En missään nimessä tahdo antaa sulle huonoa Wien kuvaa, sori, ei ollut tarkoitus säikytellä. Wien on aivan mahtava paikka! Sun täytyy nähdä Wien, ehdottomasti :)!!

    Onneksi täällä on monella Suomi-tutulla Sauna niin oon silleen "siivellä" päässyt saunomaan monesti :). Ja kotona vanhempien luona on tietysti aina Sauna odottamassa kun tuun kotiin. Yleisistä saunoista en muutenkaan välitä, Suomessakaan. Itävaltalaisilla on täällä ihme säännöt kauanko pitää olla sisällä, lassoavat pyykeitä siellä lauteilla ja muuta "epäsuomalaista" toimintaa. Lämmittävät saunan lisäksi ihan turhan kuumaksi. Itävaltalaisten "Bio-Sauna" on lähinnä suomalaista versiota.

    Juu, meilläkin on kansalaisuuksien kirjo töissä, hyvä niin. Sekaan mahtuu niin ihania itävaltalaisia (siis oikeesti ihania ihmisiä) ja monia, monia muita kansalaisuuksia. Tollasessa porukassa näkee ja kokee sekä ennenkaikkea oppii paljon.

    Tuli vaan mieleen, että pyydelläänköhän me suomalaiset liian paljon anteeksi kaikkea sitä mikä ei Suomessa oo välttämättä niin hyvää. En usko että itävaltalaiset yhtälailla häpeää vaikka Hitleriä tai jotain Fritzliä saati italialaiset mafiaansa. Vähän tyhmä esimerkki mutta ymmärsitte varmaan yskän.

    Mukavaa viikonloppua sinne Tiroliin ja kaikille muillekin!

    Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhuin joskus Stefanin kanssa tästä (en voi nyt kysellä kun se on duunissa) ja se sanoi heti ensimmäisenä "mistä mun pitäis muka olla ylpeä, Hitleristäkö" :D Se nyt tosin on vähän höppänä tietyissä asioissa, mut en tiedä kyllä miten muut ajattelee. Tuskin varmaan samanlailla kuin finskit, me kun ollaan luonnostaan niin kylmänkalseita niin on helppo puhua pahaa kotimaastansa. :D

      Kivat viikonloput myös pääkaupunkiin :) !

      Poista